Suomelta humanitaarista apua nälästä kärsiville

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä muut konfliktit ovat heikentäneet globaalia ruokaturvatilannetta, joka oli jo koronapandemian jäljiltä vaikea. Ennen pandemiaa maailmassa oli 135 miljoonaa akuutista nälästä kärsivää ihmistä, pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä heitä on 345 miljoonaa. Kroonisesta nälästä kärsii yli 800 miljoonaa ihmistä. Pahin tilanne on Afganistanissa, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Somaliassa ja Jemenissä.

”Elämää pelastava ruoka-apu on yksi keskeisimpiä tarpeita kriisitilanteissa, oli sitten kyse konfliktista, luonnonmullistuksesta tai kuivuudesta, joka ajaa ihmiset liikkeelle. Siksi Suomi painottaa ruokaturvaa tämän vuoden humanitaarisessa avussa”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Vaikka ruuan maailmanmarkkinahinta on laskenut sotaa edeltävälle tasolle, maatasolla inflaatio kuitenkin nostaa edelleen ruuan hintaa ja heikentää ihmisten mahdollisuuksia ostaa ruokaa. Suuressa osassa Afrikan maita inflaatio on yli 20-40 prosenttia. Akuutin nälän pelätään kasvavan inflaation noustessa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena.

Suomen keskeinen kumppani ruokaturvatyössä on Maailman ruokaohjelma WFP, jota Suomi on tukenut tänä vuonna yhteensä 20,9 miljoonalla eurolla. WFP muun muassa toimeenpanee Mustanmeren viljasopimusta, joka auttaa viljapulasta kärsiviä Afrikan maita ja tuo tuloja Ukrainalle. Mustanmeren viljasopimuksen toimeenpanolla on globaalia ruuan hintaa vakauttava vaikutus.

Globaalin kouluruokailun edistäminen, jossa Suomella on johtorooli, on tärkeä osa ruokaturvatyötä. Suomi tukee tänä vuonna WFP:n kouluruokatyötä kahdella miljoonalla eurolla sekä toimii Ranskan kanssa puheenjohtajana kansainvälisessä kouluruokakoalitiossa, joka edistää kouluruokailua globaalisti.

”Kouluruokailun tukeminen on tärkeä keino kehittyvien maiden ruokaturvan parantamisessa ja aliravitsemuksen vähentämisessä. Kouluruoka on monelle lapselle päivän ainoa kunnollinen ateria”, ministeri Skinnari sanoo.

Konkreettiset esimerkit koalition jäsenmaista osoittavat, miten kouluruokailun kehittäminen voi tukea myös yritystoimintaa ja edistää kasvua koko yhteisössä. Vastaavia kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarvitaan yhä enemmän tulevaisuudessa.

Myös suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta humanitaarista työtä ruokaturvan edistämiseksi esimerkiksi Afrikan Sarvessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Mosambikissa ja Jemenissä.

Suomin on antanut alkuvuoden 2023 aikana humanitaarista apua yhteensä 103,4 miljoonaa euroa. Eniten apua on kohdistettu Ukrainaan. Kokonaisuudessa painottuvat alueellisesti myös Afrikan ruokaturvatilanne sekä siirtymään joutuneiden ja pakolaisten suojelu Afrikassa ja Lähi-idässä.

Jo annetusta kokonaistuesta reilu kolmasosa on niin sanottua yleistukea kansainvälisille humanitaarisille järjestöille, jotta ne voivat reagoida kriiseihin mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR pystyy Suomen Afrikan sarveen ja Suurten järvien alueelle antaman yleistuen kautta vastaamaan Sudanin kriisin vaikutuksiin sekä Sudanissa että naapurimaissa. Yleistuen merkitys nähtiin myös Turkin ja Syyrian maanjäristysten yhteydessä.

Suomen humanitaarisen avun suurimpiin kumppaneihin kuuluvat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, Maailman ruokaohjelma WFP sekä Punaisen Ristin liike.

Lisätietoja:

• Lauratuulia Lehtinen, yksikönpäällikkö, humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö, ulkoministeriö, puh. +358 46 921 2030
• Emmi Mäkelä, ministeri Skinnarin erityisavustaja, puh. +358 50 473 6694