Hellejaksot koettelevat kotona ja etätyössä

Suomessa valon ja myös lämpösäteilyn määrä on kesällä suuri. Lyhyestä kesästä huolimatta vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on Etelä-Suomessa lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Viikkojen hellejaksot ovat tyypillisiä Suomen kesässä. 

Työsuojeluviranomaisten suosituksen mukaan kevyessä istumatyössä työpisteen lämpötilan pitäisi olla välillä 21–25 °C. Työnantajaa sitovia lämpöoloja koskevia raja-arvoja ei ole määritelty, joten olosuhteita on arvioitava tapauskohtaisesti esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä. Kodin lämpötila puolestaan ei saisi milloinkaan ylittää 32 astetta. 

Aalto-yliopisto on mitannut noin 10 000 helsinkiläisen kerrostaloasunnon sisäilman lämpötiloja. Vuonna 2017 alkaneiden mittausten mukaan etenkin kuumien kesien aikana sisälämpötilat nousevat useimmissa asunnoissa jopa vaarallisen korkeiksi. Yli 27 asteen sisälämpötilat ovat yleisiä riippumatta siitä, onko kesä erityisen kuuma vai tyypillisempi hellekesä.

”Työpaikkojen suosituksen ylittävä yli 25 asteen sisälämpötila on jo epämiellyttävää, mutta yli 30 asteen lämpötilat alkavat olla jo vaarallisen kuumia, jos lämpöä ei pääse pakoon. Tämä koskee sekä etätyöntekijöitä, että esimerkiksi kotona sisällä paljon aikaa viettäviä vanhuksia”, ilmastointijärjestelmiä ja lämpöpumppuja kehittävän ja valmistavan Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikkko Ropponen toteaa. 

Tilastojen mukaan hellekesinä kuolee ennenaikaisesti 350–400 suomalaista. Kuumuuden vaaroja lisäävät perussairaudet ja korkea ikä. 

Työpaikan lämpötilassa taas ei ole kyse pelkästään ihmisen tyytyväisyydestä olosuhteisiin, vaan työturvallisuuskeskuksen mukaan ihmisen suorituskyky heikkenee lämpötilan noustessa. Lämpötilan kohotessa yli +25 °C suorituskyky heikkenee kahdella prosentilla jokaista lämpöastetta kohden. 

Ilmalämpöpumppu on tehokkain viilentäjä

Työpaikalla tiloja parhaassa tapauksessa viilennetään kesäkaudella, mutta kotona viilentävä järjestelmä on harvinainen. Vain joka kymmenes uusi asuinkerrostalo on varustettu järjestelmällä, joka pitää asuntojen lämpötilan siedettävänä hellekausien aikana. 

Millä kodin ja työpisteen lämpötilan voi pitää mukavuusalueella? Tuuletin voi helpottaa oloa, mutta se ei viilennä ilmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoittaakin, että sisälämpötilan kohotessa riittävästi tuulettimesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tehokkain keino sisälämpötilan pitämiseen mukavuusalueella on ilmalämpöpumppu. Koneellista jäähdytystä ilmalämpöpumpulla on suositellut myös Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.

”Merkittävää hyötyä on myös siitä, että ilmalämpöpumppu lisäksi puhdistaa ja kuivaa sisäilmaa. Kuiva ja lämmin ilma ei tunnu yhtä tukalalta kuin kostea ja kuuma, joten ilmalämpöpumpulla viilennettäessä riittää vähäisempi jäähdytysteho, mikä myös säästää energiaa. Usein riittävä asetus sisäilman lämpötilalle on 24–25 astetta”, lämpöpumpputeknologian asiantuntija, Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo. 

Jäähdyttämisen energiantarve on maltillinen

Kiinteästi asennettava ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta osasta: ulkoseinään tai maatelineelle seinän viereen tai parvekkeelle sijoitettavasta ulkoyksiköstä sekä sisäyksiköstä, joka sijoitetaan kodin tilaan, mistä ilma kiertää mahdollisimman hyvin niihin huoneisiin, joita halutaan jäähdyttää. 

”Siirrettävissä lämpöpumpputeknologiaan perustuvissa laitteissa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin ne ovat usein äänekkäitä. Toiseksi kuuman ilman poistoletku on sijoitettava hankalasti esimerkiksi ikkunanrakoon, josta kuumaa ulkoilmaa tulee koko ajan lisää sisälle. Suosituksemme onkin kiinteästi asennettava laadukas oikea ilmalämpöpumppu. Niiden sisäyksiköt ovat niin hiljaisia, että laitteen voi sijoittaa vaikka makuuhuoneeseen”, Kummu kertoo. 

Ilmalämpöpumppu on energiaa säästävä lämmityslaite, mutta jäähdytyskäytössä energiankulutus jää vielä lämmityskäyttöäkin pienemmäksi. VTT:n selvityksessä pientalon kesäaikaiseen viilennykseen lämpöpumpulla kului 100–1 500 kWh sähköä, jolloin jäähdytyksen vuosikustannukset jäävät vuositasolla parista kympistä reiluun 200 euroon. 

Jäähdytystarpeen voi myös ottaa huomioon, kun kodin lämmitysjärjestelmää uudistetaan. Jäähdytystoiminnolla varustettua ilma-vesilämpöpumppua tai maalämpöpumppua voi käyttää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen puhallinkonvektoreiden avulla. Puhallinkonvektori eli puhallinpatteri muistuttaa seinälle kiinnitettävää solakkaa ilmalämpöpumpun sisäyksikköä.  

Vaihtoehdot kodin viilennykseen

1. Ilmalämpöpumppu on tehokkain viilentäjä, mutta sillä voi myös lämmittää kotia. Käyttöönotto vaatii asentajan käynnin ja asennus onnistuu yhdessä päivässä. Laadukasta ilmalämpöpumppua voi myös etäohjata kännykällä. 
2. Multi-split-tyyppisessä ilmalämpöpumpussa yhteen ulkoyksikköön voi liittää useamman sisäyksikön. Tämä helpottaa järjestelmän asennusta ja sijoitusta. Yhteen ulkoyksikköön voi liittää jopa viisi sisäyksikköä, ja jokaisen huoneen lämpötilaa voidaan säätää erikseen. 
3. Energiaremontin yhteydessä kotiin voi valita jäähdytystoiminnolla varustetun ilma-vesilämpöpumpun tai maalämpöpumpun, joka viilentää haluttuja huoneita puhallinkonvektorin eli puhallinpatterin avulla. 
4. Kerrostalossa ilmalämpöpumppua käytetään vain viilennykseen, jolloin jäähdytyskäyttöön optimoidun ilmalämpöpumpun ulkoyksikön voi sijoittaa parvekkeelle. Asennukseen tarvitaan taloyhtiön lupa. 
5. Suurempiin kohteisiin voi asentaa VRV-järjestelmän, mikäli sisäyksiköitä tarvitaan enemmän kuin viisi. Jokaisen huoneen lämpötilaa voidaan säätää erikseen.