Hellejaksot koettelevat kotona ja etätyössä
Suomessa valon ja myös lämpösäteilyn määrä on kesällä suuri. Lyhyestä kesästä huolimatta vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on Etelä-Suomessa lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Viikkojen hellejaksot ovat tyypillisiä Suomen kesässä.
Työsuojeluviranomaisten suosituksen mukaan kevyessä istumatyössä työpisteen lämpötilan pitäisi olla välillä 21–25 °C. Työnantajaa sitovia lämpöoloja koskevia raja-arvoja ei ole määritelty, joten olosuhteita on arvioitava tapauskohtaisesti esimerkiksi työterveyshuollon työpaikkaselvityksen yhteydessä. Kodin lämpötila puolestaan ei saisi milloinkaan ylittää 32 astetta.
Aalto-yliopisto on mitannut noin 10 000 helsinkiläisen kerrostaloasunnon sisäilman lämpötiloja. Vuonna 2017 alkaneiden mittausten mukaan etenkin kuumien kesien aikana sisälämpötilat nousevat useimmissa asunnoissa jopa vaarallisen korkeiksi. Yli 27 asteen sisälämpötilat ovat yleisiä riippumatta siitä, onko kesä erityisen kuuma vai tyypillisempi hellekesä.
”Työpaikkojen suosituksen ylittävä yli 25 asteen sisälämpötila on jo epämiellyttävää, mutta yli 30 asteen lämpötilat alkavat olla jo vaarallisen kuumia, jos lämpöä ei pääse pakoon. Tämä koskee sekä etätyöntekijöitä, että esimerkiksi kotona sisällä paljon aikaa viettäviä vanhuksia”, ilmastointijärjestelmiä ja lämpöpumppuja kehittävän ja valmistavan Daikin Finlandin toimitusjohtaja Mikkko Ropponen toteaa.
Tilastojen mukaan hellekesinä kuolee ennenaikaisesti 350–400 suomalaista. Kuumuuden vaaroja lisäävät perussairaudet ja korkea ikä.
Työpaikan lämpötilassa taas ei ole kyse pelkästään ihmisen tyytyväisyydestä olosuhteisiin, vaan työturvallisuuskeskuksen mukaan ihmisen suorituskyky heikkenee lämpötilan noustessa. Lämpötilan kohotessa yli +25 °C suorituskyky heikkenee kahdella prosentilla jokaista lämpöastetta kohden.
Ilmalämpöpumppu on tehokkain viilentäjä
Työpaikalla tiloja parhaassa tapauksessa viilennetään kesäkaudella, mutta kotona viilentävä järjestelmä on harvinainen. Vain joka kymmenes uusi asuinkerrostalo on varustettu järjestelmällä, joka pitää asuntojen lämpötilan siedettävänä hellekausien aikana.
Millä kodin ja työpisteen lämpötilan voi pitää mukavuusalueella? Tuuletin voi helpottaa oloa, mutta se ei viilennä ilmaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoittaakin, että sisälämpötilan kohotessa riittävästi tuulettimesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tehokkain keino sisälämpötilan pitämiseen mukavuusalueella on ilmalämpöpumppu. Koneellista jäähdytystä ilmalämpöpumpulla on suositellut myös Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.
”Merkittävää hyötyä on myös siitä, että ilmalämpöpumppu lisäksi puhdistaa ja kuivaa sisäilmaa. Kuiva ja lämmin ilma ei tunnu yhtä tukalalta kuin kostea ja kuuma, joten ilmalämpöpumpulla viilennettäessä riittää vähäisempi jäähdytysteho, mikä myös säästää energiaa. Usein riittävä asetus sisäilman lämpötilalle on 24–25 astetta”, lämpöpumpputeknologian asiantuntija, Daikinin tuotepäällikkö Jussi Kummu kertoo.
Jäähdyttämisen energiantarve on maltillinen
Kiinteästi asennettava ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta osasta: ulkoseinään tai maatelineelle seinän viereen tai parvekkeelle sijoitettavasta ulkoyksiköstä sekä sisäyksiköstä, joka sijoitetaan kodin tilaan, mistä ilma kiertää mahdollisimman hyvin niihin huoneisiin, joita halutaan jäähdyttää.
”Siirrettävissä lämpöpumpputeknologiaan perustuvissa laitteissa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin ne ovat usein äänekkäitä. Toiseksi kuuman ilman poistoletku on sijoitettava hankalasti esimerkiksi ikkunanrakoon, josta kuumaa ulkoilmaa tulee koko ajan lisää sisälle. Suosituksemme onkin kiinteästi asennettava laadukas oikea ilmalämpöpumppu. Niiden sisäyksiköt ovat niin hiljaisia, että laitteen voi sijoittaa vaikka makuuhuoneeseen”, Kummu kertoo.
Ilmalämpöpumppu on energiaa säästävä lämmityslaite, mutta jäähdytyskäytössä energiankulutus jää vielä lämmityskäyttöäkin pienemmäksi. VTT:n selvityksessä pientalon kesäaikaiseen viilennykseen lämpöpumpulla kului 100–1 500 kWh sähköä, jolloin jäähdytyksen vuosikustannukset jäävät vuositasolla parista kympistä reiluun 200 euroon.
Jäähdytystarpeen voi myös ottaa huomioon, kun kodin lämmitysjärjestelmää uudistetaan. Jäähdytystoiminnolla varustettua ilma-vesilämpöpumppua tai maalämpöpumppua voi käyttää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen puhallinkonvektoreiden avulla. Puhallinkonvektori eli puhallinpatteri muistuttaa seinälle kiinnitettävää solakkaa ilmalämpöpumpun sisäyksikköä.
Vaihtoehdot kodin viilennykseen
- Ilmalämpöpumppu on tehokkain viilentäjä, mutta sillä voi myös lämmittää kotia. Käyttöönotto vaatii asentajan käynnin ja asennus onnistuu yhdessä päivässä. Laadukasta ilmalämpöpumppua voi myös etäohjata kännykällä.
- Multi-split-tyyppisessä ilmalämpöpumpussa yhteen ulkoyksikköön voi liittää useamman sisäyksikön. Tämä helpottaa järjestelmän asennusta ja sijoitusta. Yhteen ulkoyksikköön voi liittää jopa viisi sisäyksikköä, ja jokaisen huoneen lämpötilaa voidaan säätää erikseen.
- Energiaremontin yhteydessä kotiin voi valita jäähdytystoiminnolla varustetun ilma-vesilämpöpumpun tai maalämpöpumpun, joka viilentää haluttuja huoneita puhallinkonvektorin eli puhallinpatterin avulla.
- Kerrostalossa ilmalämpöpumppua käytetään vain viilennykseen, jolloin jäähdytyskäyttöön optimoidun ilmalämpöpumpun ulkoyksikön voi sijoittaa parvekkeelle. Asennukseen tarvitaan taloyhtiön lupa.
- Suurempiin kohteisiin voi asentaa VRV-järjestelmän, mikäli sisäyksiköitä tarvitaan enemmän kuin viisi. Jokaisen huoneen lämpötilaa voidaan säätää erikseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko RopponentoimitusjohtajaDaikin Finland
Puh:0404111078ropponen.m@daikin.fiJussi Kummutuotepäällikkö
Daikin Finland
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Daikin Europe N.V. Suomen sivuliike
Daikin on maailman johtava lämpöpumppujen valmistaja ja lämpöpumpputeknologian sekä kylmäaineiden kehittäjä. Daikin tuottaa lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtoratkaisuja sekä kotitalouksille että suurkohteisiin. Daikin on ainoa valmistaja, joka sekä kehittää että valmistaa itse kaikki lämpöpumppujen keskeiset osat: kompressorit, kylmäaineet ja lämmönvaihtimet.
Daikin on perustettu 1924 ja Daikin Europe 1972, Suomessa Daikinin lämpöpumppuja on asennettu vuodesta 1968 lähtien.
Pohjoismaihin on asennettu jo yli 200 000 Daikinin lämpöpumppua. Euroopassa Daikinilla on sekä tuotekehityskeskus että viisi lämpöpumpputeknologiaan keskittynyttä tuotantolaitosta. Komponentteja, kylmäaineita ja valmiita tuotteita valmistetaan kaikkiaan 14 tehtaassa eri puolilla Eurooppaa. Daikinin Pohjoismaiden olosuhteisiin tarkoitetut lämpöpumput kehitetään ja valmistetaan Euroopassa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Daikin Finland
Milloin vanha ilmalämpöpumppu on syytä vaihtaa uuteen?24.10.2024 10:37:51 EEST | Tiedote
Kannattaako 15 vuotta vanha ilmalämpöpumppu vaihtaa uuteen, vaikka laite vielä toimisi? Lämpöpumppujen hyötysuhde etenkin kovilla pakkasilla on parantunut viime vuosina merkittävästi, kertoo asiantuntija.
Daikin pidentää ilmalämpöpumppujen takuuajan viiteen vuoteen16.8.2024 10:00:05 EEST | Tiedote
Monista muista valmistajista poiketen Daikin valmistaa lämpöpumput Euroopassa.
Helleaalto ruuhkautti lämpöpumppujen asennuksen28.6.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Toukokuun puolivälin ja kesäkuun helleaallot toivat ilmalämpöpumppujen myyjille ruuhkan, kun ihmiset havahtuivat viilentämisen tarpeeseen. Lämpöpumppujen saatavuus on hyvä, mutta monilla paikkakunnilla asentajat ovat täystyöllistettyjä.
Daikinilta uusi kerrostaloasuntojen viilentämiseen optimoitu ilmalämpöpumppu31.5.2024 13:47:59 EEST | Tiedote
Daikin on uudistanut kokonaan kerrostaloasuntojen ja kaukolämpötalojen viilentämiseen suunnitellun Perfera Cool -ilmalämpöpumpun. Laitteen sekä energiatehokkuutta että jäähdytystehoa on parannettu. Ilmalämpöpumppu myös puhdistaa sisäilmaa aiempaa tehokkaammin.
Kotien viilentämisellä säästetään ihmishenkiä30.4.2024 09:35:44 EEST | Tiedote
Keväisen sään vaihdellessa pakkasesta pyryyn on hankala muistaa, että jo alkukesällä asunnoissa voi olla liian kuuma. Jäähdyttävä ilmastointi on suomalaisissa kodeissa yhä harvinaisuus, vaikka viime vuosina pitkät, 25–30 hellepäivän jaksot ovat yleistyneet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme