Elämä ruusunpunaisten lasien läpi
Kasvatusolosuhteiden näkyvyys vaikuttaa eläinten riskeihin reagointiin: miten ympäristöhäiriöt voivat vaikuttaa saalistajan ja saaliin vuorovaikutukseen luonnossa. Tutkimus julkaistiin Journal of Experimental Biology -aikakausjulkaisussa toukokuussa 2023.

Tuhansien vuosien aikana jotkut eläimet ovat erikoistuneet elämään ympäristöissä, joihin aurinko ei koskaan paista: jättiläiskalmarit, joilla on lentopallon kokoiset silmät, näkevät jopa pimeimmissä syvyyksissä, kun taas toiset, kuten luolissa asuvat olmit, ovat menettäneet silmiensä toiminnallisuuden kokonaan. Mutta miten eläimet, jotka eivät elä tällaisissa ääriolosuhteissa, selviytyisivät, jos niiden maailma yhtäkkiä muuttuisikin pimeäksi? Leväkukinnat, maatalouden valumavedet tai muut ympäristön epäpuhtaudet ovat yleisiä järvien sameutta aiheuttavia ympäristöhäiriöitä, jotka voivat vaikuttaa vesieläinten näkökenttään sekä niiden selviytymiseen elinympäristössään.
Ympäristön sameuden vaikutusta eläimiin voidaan tutkia sammakoiden avulla
Jyväskylän yliopiston tutkijat kohdistivat katseensa omalaatuiseen lajiin, neotrooppisiin myrkkysammakoihin, tutkiakseen pitkäkestoisen sameuden vaikutuksia eläinten käyttäytymiseen. Vaikka myrkkysammakot eivät ehkä ole ensimmäinen mieleen tuleva eläinlaji, kun halutaan ymmärtää häiriöiden vaikutusta vesieläinten näkökykyyn, näiden sammakoiden ainutlaatuinen elämänhistoria tekee niistä täydellisiä ehdokkaita tutkittaessa sameuden vaikutuksia eri kehitysvaiheiden aikana. Myrkkysammakon poikaset kasvavat pienissä kasvillisuuteen muodostuvissa vesilammikoissa (kuten ananaskasvin lehtihankoihin kertyvään veteen), jotka toimivat yksilöiden kasvupaikkoina niiden muodonvaihdokseen asti.
- Näitä pieniä vesialtaita voidaan helposti käyttää suurempien ympäristöjen, kuten järvien, luonnollisina simulaatioina, sillä niiden pienen koon vuoksi niitä on helppo mitata ja niiden sameus vaihtelee huomattavasti, kertoo Chloe Fouilloux Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Luonnollisessa ympäristössä altaiden vesi voi vaihdella juomaveden kirkkaudesta viinin tummuuteen. Nämä ympäristöt voivat täten toimia areenoina, joilla voidaan testata kasvatusolosuhteet vaikutuksia eläimen kykyyn reagoida riskeihin.
Näkyvyydellä on merkitystä
Lehtihankojen sisällä voi yllättäen olla paljon elämää selkärangattomista eläimistä sammakkoeläinten nuijapäihin. Tämän monilajisen vertailun tavoitteena oli mitata, kuinka sameus vaikuttaa yksilön kykyyn reagoida saalistajien näkövihjeisiin uusissa olosuhteissa. Tutkijat havaitsivat, että kirkkaissa ympäristöissä kehittyvät myrkkysammakon nuijapäät pystyvät visuaalisesti erottamaan erityyppiset saalistajat toisistaan ja reagoimaan erotteluidensa mukaisesti. Sitä vastoin sameassa ympäristössä kehittyneet sammakot reagoivat heikommin saalistajien visuaalisiin vihjeisiin.
- Nuijapäiden reaktiot havainnollistavat, miten saalistajien ja saaliseläinten vuorovaikutussuhteet voivat muuttua dynaamisissa valoympäristöissä, ja niillä on tärkeitä vaikutuksia eläinten visuaaliseen muovautuvuuteen ympäristön muutosten seurauksena, selventää Bibiana Rojas, joka johtaa hanketta ja työskentelee tällä hetkellä Konrad Lorenzin etologian instituutissa Wienissä.
Tutkijat uskovat, että heidän havaintonsa voivat toimia hyödyllisenä mallina, jonka avulla voidaan ymmärtää eläinten reaktioita elinympäristön häiriöihin ja sitä, miten yhteisöt voivat muuttua, kun näköaistinsa mukaan ohjautuvat eläimet joutuvat haasteellisiin tilanteisiin.
Haluatko tietää lisää? Lue artikkeli “Visual environment of rearing sites affects larval response to perceived risk” aikakausijulkaisusta Journal of Experimental Biology: https://doi.org/10.1242/jeb.245822
Lisätietoja
- Chloe Fouilloux, University of Jyväskylä, chloe.a.fouilloux@jyu.fi, puh. +358 41 725 7825
- Bibiana Rojas, University of Jyväskylä/Konrad Lorenz Institute of Ethology, University of Veterinary Medicine, Vienna, bibiana.rojas@vetmeduni.ac.at, puh. +43 12 507 77501
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Chloe Fouilloux, chloe.a.fouilloux@jyu.fi
Bibiana Rojas, bibiana.rojas@vetmeduni.ac.at
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suuri linturetki -tempaus 7.4. saa koululaiset liikkeelle Helsingistä Sodankylään4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Linnut ja luonto kiinnostavat suomalaisia. Peruskoululaisten Suuri linturetki -tempaukseen on ilmoittautunut lähes 4 000 osallistujaa 76 paikkakunnalta.
Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa3.4.2025 14:44:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme