Näin eroon kesämökin tunkkaisesta hajusta ja kosteusvaurioriskistä

Uskomus siitä, että raitista ilmaa saadaan sisään ikkunanpielistä tai satunnaisesti ikkunaa avaamalla elää suomalaisten keskuudessa yhä tiukassa. Monessa kesämökissä toimivan ilmanvaihdon edellytys, eli korvausilmaventtiilit loistavatkin poissaolollaan. Talven aikana mökin sisäilma ummehtuu ja kosteus tiivistyy pinnoille ja tekstiileihin. Mökille palaajaa odottaa tästä johtuen ummehtunut sisäilma ja mummon mökin haju.

Puuttuvien korvausilmaventtiilien seurauksena ilmaa vuotaa sisään esimerkiksi lattiarakenteiden kautta, jolloin mökin rakentamisessa käytettyjen materiaalien hajut ja toksiinit pääsevät kulkeutuman sisäilmaan. Yksi tällaisista yhdisteistä on tetrakloorianisoli-yhdiste, joka on rakennuksen puunsuoja-aineiden mikrobiologisessa hajoamisessa syntyvä yhdiste. Se on ollut käytössä 1930-luvulta aina 1990-luvulle saakka. Kun ilmanvaihdon huolehtii kuntoon vähenevät usein sisäilmassa esiintyvät epämiellyttävät hajut ja lattianrajassa tuntuva veto.

– Ensisijainen keino hajuhaittojen torjumiseen on ehdottomasti aina varmistaa riittävä ilmanvaihto. Jos tämän jälkeen hajuja vielä ilmenee, on syytä tutkia asiaa tarkemmin. Moni esimerkiksi unohtaa, että perinteinen ilmalämpöpumppu ei tuo uutta ilmaa sisään, muistuttaa Markus Mäkinen korvausilmaratkaisuihin erikoistuneesta Terveysilmasta.

Vaikka kesämökin hajuhaitat eivät ole automaattisesti merkki homeesta, nostaa huono ilmanvaihto mökin kosteus- ja homevaurion riskiä. Yksi ilmanvaihdon keskeinen tehtävä on poistaa ylimääräinen kosteus rakennuksesta, jotta vältytään ikäviltä vaurioilta. Tuulettumattomissa olosuhteissa kosteisiin kohtiin alkaa muodostumaan hometta ja muita mikrobikasvustoja.

Mökkikauden aikana puuttuvan ilmanvaihdon tunnistaa myös siitä, että nukutun yön jälkeen makuuhuoneen ilma tuntuu hapettomalta ja tunkkaiselta, kun hiilidioksidimäärät nousevat korkeiksi. Liiallinen hiilidioksidi vaikuttaa jaksamiseen ja aiheuttaa mm. päänsärkyä. Helppo keino tarkastaa ilmanvaihdon toimivuus ja korjaustoimenpiteiden vaikutukset onkin nopea mittaus hiilidioksimittarin avulla.

Korjauskustannukset vain satoja euroja

Mökin ilmanvaihtoa saa parannettua varmistamalla, että korvausilmaventtiilejä löytyy rakennuksen kokoon nähden riittävä määrä. Kannattaa myös tarkistaa, että mahdolliset käytössä olevat korvausilmaventtiilit eivät ole rikki tai suljettuina. Hyvä sääntö on, että jokaista 20 neliömetriä kohden tulisi löytyä yksi korvausilmaventtiili. Puuttuvat korvausilmaventtiilit voi helposti asentaa ulkoseinään tai puiseen tuuletusluukkuun. Ne sijoitetaan makuu- ja oleskelutiloihin ja saunaan.

Korvausilmaventtiileissä on suodatin, joka tulee vaihtaa noin kaksi kertaa vuodessa. Sisäilman tunkkaisuus voi johtua pahoin likaantuneista suodattimista. Ne vähentävät sisään tulevan ilman määrää.

– Suodattimet estävät tehokkaasti esimerkiksi siitepölyn kulkeutumisen sisäilmaan. Laadukkaat suodattimet nappaavat lisäksi terveydelle erittäin haitalliset puunpoltosta aiheutuvat pienhiukkaset, Mäkinen mainitsee.

Korvausilman parantamisen kustannukset mitataan usein vain sadoissa euroissa. Markkinoilla on monenlaisia ratkaisuja, joilla ilmanvaihdon saa korjattua toimivaksi. Edullisin ratkaisu on käsin säädettävä venttiilimalli. Mökille paras ja huolettomin valinta on termostaatilla ja hyvällä suodatuksella varustettu korvausilmaventtiili, joka pitää ilmanvaihdon toimivana myös käyttökauden ulkopuolella.