Kysely: Joka kolmas suomalainen työntekijä ei pysy digitalisaation perässä 

Kaikkiaan 39,2 prosenttia kaikista työikäisistä suomalaisista kertoo tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa, että heillä on vaikeuksia pysyä mukana digitalisaatiossa. Eurooppalaisista työntekijöistä haasteita on hieman harvemmalla: noin 37 prosentilla. 

Suomalaisia heikommin digitalisaation kanssa pärjäävät tanskalaiset (41 %), irlantilaiset (40 %) ja kroatialaiset (40 %) työntekijät. Haasteet koskevat kaikenikäisiä työntekijöitä, sillä tutkimustuloksissa ei ole merkittäviä eroja eri-ikäisten työntekijöiden välillä. 

Ongelmat eivät johdu puuttuvasta ajasta, laitteista tai ohjelmistoista. Tutkimuksen mukaan useampi kuin kuusi kymmenestä eurooppalaisesta työntekijästä (64 %) ja vielä useampi suomalainen (67,4 %) kokee, että heillä on käytettävissään riittävästi resursseja tehokkaaseen työskentelyyn. 

Tiedot selviävät laajasta kyselytutkimuksesta, jonka Euroopan johtava palkka- ja HR-palvelujen tarjoaja SD Worx teetti talvella kuudessatoista Euroopan maassa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 4 833 työnantajaa ja 16 011 työntekijää. 

Yritykset yrittävät korjata tilannetta koulutuksen avulla 

Työntekijöiden puutteellisista digitaidoista huolimatta kaksi kolmasosaa eurooppalaisyrityksistä on asettanut kuluvan vuoden tavoitteekseen digitalisaation lisäämisen.  

Yrityksissä tehdään ahkerasti töitä haasteiden voittamiseksi. Useampi kuin joka kolmas eurooppalaisyritys kouluttaa henkilöstöään parantaakseen heidän digitaitojaan. Erityisen ahkeria kouluttamisessa ovat sveitsiläiset (68 %), brittiläiset (68 %) ja espanjalaiset (66 %) yritykset.  

Suomessakin koulutusta tarjotaan useammin kuin muualla Euroopassa. Suomalaisyrityksistä yli puolet (57,1 %) tarjoaa aiheesta koulutusta. 

Koulutusta tarjotaan sekä kasvokkain että verkon välityksellä. Lisäksi yritykset pyrkivät integroimaan järjestelmiään niin, että ne toimivat mahdollisimman saumattomasti yhdessä. 

– Yhä useammassa yrityksessä ymmärretään, että teknologia ei pelkästään auta lisäämään organisaation tehokkuutta. Se voi myös tukea työntekijöitä heidän työnsä arjessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. Tästä on hyötyä sekä työntekijöille että koko yritykselle pitkällä aikavälillä, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen toteaa. 

Sovelluksia ja järjestelmiä sovitetaan kiivaasti yhteen 

Sovellusten ja järjestelmien yhteensovittamiselle on tarve, ja useampi kuin joka toinen eurooppalainen yritys (54 %) pitääkin sitä erittäin tärkeänä kuluvan vuoden painopisteenä. Suomessa integraatiohalut ovat yhtä korkealla kuin muualla Euroopassa. Suomalaisyrityksistä 54,6 prosenttia pitää integraatiota erittäin tärkeänä prioriteettina. 

Puolassa (49 %), Sveitsissä (48 %) ja Britanniassa (44 %) integraation nähdään jo olevan kattavalla tasolla. Suomessa integraatioasiat ovat hyvällä tolalla hieman useammassa kuin joka kolmannessa yrityksessä (34,8 %). 

– Käyttäjäystävällisyys on yksi tärkeimmistä syistä järjestelmäintegraatiolle. Muita hyviä syitä ovat tehokkuuden lisääminen tietojenkäsittelyn nopeutuessa sekä tarve yhdistää tiedot helposti analyysien ja raporttien tueksi, Mattinen sanoo.  

Yritysten henkilöstöhallinnossa sovellusviidakko 

Erityisesti yritysten henkilöstöhallinnossa on valtava tarve sovittaa sovelluksia yhteen. Tutkimus paljastaa, että eurooppalaisyrityksellä on käytössä keskimäärin 17 erilaista HR-sovellusta. 

Henkilöstöasioissa teknologian käyttäminen onkin suhteellisen yleistä. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä työntekijästä käyttää jo digitaalisia HR-sovelluksia aktiivisesti. Neljä kymmenestä yrityksestä (41 %) tarjoaa työntekijöille jo mobiilisovelluksen, josta he pääsevät keskitetysti eri HR-järjestelmiin.  

Suomessa HR-asioiden hoitaminen älylaitteella on vielä yleisempää kuin muualla Euroopassa. Maassamme 44 prosenttia työntekijöistä käyttää jo digitaalisia HR-sovelluksia usein. 

Kuusi kymmenestä eurooppalaisyrityksestä aikoo investoida kuluvana vuonna HR-toimintojen digitalisointiin. 

– Henkilöstöhallinnossa käytettävä teknologia on muuttunut vuosien saatossa. Aiemmin pääpaino oli HR-prosessien automatisoinnissa ja käytettävät sovellukset koskivat usein esimerkiksi asiakirjojen hallintaa, sisäistä viestintää, palkanlaskentaa, palkanlaskennasta tiedottamista sekä työajan ja poissaolojen hallintaa. Nykyään painopiste on siirtynyt esimerkiksi koulutukseen ja kehittämiseen, tiimityöhön sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin sovelluksiin, Mattinen kertoo. 

SD Worxin kyselytutkimukseen osallistui kuluvan vuoden helmikuussa kaikkiaan 16011 työntekijää ja 4833 työnantajaa 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä ja Tanskassa. Kyselyn tulokset painotettiin, joten otos edustaa kunkin maan aikuisväestöä.