Alhainen koulutustaso ja pitovoiman parantaminen ovat Satakunnan koulutuksen keskeiset haasteet

Tiedot ilmenevät Satakunnan ELY-keskuksen vuonna 2022 julkaiseman Jatkuvan oppimisen Satakunta -raportin tilasto-osioiden päivityksestä, jonka toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Toukokuussa valmistunut tilastopäivitys antaa hyvän kokonaiskuvan Satakunnan koulutusrakenteesta ja eri koulutusasteilta valmistuneiden määrästä sekä sijoittumisesta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Satakunnan yli 15-vuotiaasta väestöstä 72 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, kun vastaava luku vuoden 2021 tietojen perusteella koko maassa on 74,6 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä oli 26,8 prosenttia vuonna 2021 (koko maassa 33 prosenttia). Vaikka korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus Satakunnassa on kasvanut noin 3,9 prosenttiyksiköllä vuosien 2010–2021 aikana, Satakunta on jäänyt hieman jälkeen koko maan kehityksestä.

Koulutustasoindeksillä kuvataan 20 vuotta täyttäneen väestön koulutustasoa, joka lasketaan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden perusteella henkilöä kohden. Vaikka koulutustasoindeksi on Satakunnassa noussut 47 päivällä vuosien 2010–2021 aikana, Satakunnan väestön koulutustasoindeksi 337 oli vuonna 2021 maakuntien alhaisin. Väestön alhainen koulutustaso on Satakunnalle iso rakenteellinen haaste.

– Satakunnassa koetaan pulaa työvoimasta monilla aloilla. Osaavan työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää kuroa umpeen koulutustasoeroa valtakunnan tasoon kaikilla koulutusasteilla, ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan ELY-keskuksesta toteaa.

– Korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla on suuri merkitys muun muassa maakunnan TKI-toiminnalle ja innovaatiopotentiaalille. Koulutustasolla on todistetusti yhteys myös terveyteen ja hyvinvointiin, hän jatkaa.

Mitä korkeampi koulutus, sitä enemmän aivovuotoa Satakunnasta lähimaakuntiin

Päivitetyn tilastopaketin mukaan Satakunnassa ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneista 63–70 prosenttia oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2010–2021. Satakunnan työmarkkinoille työllistyi seitsemän kymmenestä valmistuneesta. Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle työllistyi yhteensä noin 15 % Satakunnassa valmistuneista. Koulutusmaakuntaan työllistyneiden osuus oli vuonna 2020 korkein Etelä-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Satakuntaan työllistyi 70,5% tutkinnon suorittaneista, mikä on hyvää keskitasoa maakuntien joukossa.

Ammattikorkeakoulututkinnon Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikössä suorittaneista 82–90 prosenttia oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2010–2021. Satakuntaan työllistyi valmistuneista hieman yli puolet. Tulos on maakuntien keskitasoa. Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle työllistyi yhteensä noin joka kolmas tutkinnon Satakunnassa suorittanut. Parhaiten työllistyivät automaatiotekniikan, konetekniikan ja energiatekniikan insinöörit, tietojenkäsittelyn tradenomit sekä sosionomit ja sairaanhoitajat, joista 60–70 % työllistyi Satakuntaan. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden sijoittumisluvut olivat jonkin verran paremmat kuin AMK-tutkinnon suorittaneiden.

Yliopistotutkinnon suorittaneista, joka kattaa Porin yliopistokeskuksen sekä Rauman Opettajankoulutuksen antaman koulutuksen, 81–94% prosenttia oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita vuosi valmistumisen jälkeen vuosina 2010–2021. Parhaiten työllistyivät kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteen tutkinnon suorittaneet. Satakuntaan jäi valmistuneista noin kolmannes, mutta suunta on aleneva. Huomionarvoista on, että Varsinais-Suomi ohitti vuonna 2021 Satakunnan asuinmaakuntana, kun Satakunnassa tutkinnon suorittaneita tarkasteltiin vuosi valmistumisen jälkeen.

– Oppilaitokset ja korkeakoulut sekä pitovoima-asteen nostaminen ovat hyvin keskeisessä roolissa Satakunnan koulutustason nostamisessa, totesi tilastopäivitystä esitellyt VTT Timo Aro.

– Myös eri koulutusasteiden aloituspaikkojen pitäminen vähintään nykytasolla, tutkimus- ja tuotekehitykseen liittyvien resurssien lisääminen ja koulutusperustaisen maahanmuuton lisääminen auttavat Satakuntaa vastaamaan koulutuksen rakenteelliseen haasteeseen, hän sanoo.