Suomi Euroopan seitsemänneksi kallein maa
Kansainvälisen hintavertailun mukaan Suomessa hintataso on yli neljänneksen kalliimpi kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisen kallista Suomessa on alkoholi: vuonna 2022 alkoholijuomien hinnat olivat Suomessa Euroopan kolmanneksi korkeimmat Islannin ja Norjan jälkeen.
Islannissa, Norjassa, Suomessa ja Irlannissa alkoholijuomien hintataso on jopa nelinkertainen Euroopan halvimpaan maahan Unkariin verrattuna, ilmenee EU:n tilastoviraston Eurostatin koordinoimasta hintavertailusta.
”Alkoholin samoin kuin tupakan suuret hintaerot maiden välillä johtuvat pääasiassa erilaisesta verotuksesta”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Harri Kananoja.
Hintavertailun 36 maasta yleisesti kuluttajahinnoiltaan kalleimmat olivat vuonna 2022 Sveitsi, Islanti ja Irlanti. Turkki oli vertailun edullisin maa. EU-maista kallein oli Irlanti, kun taas Romania oli halvin.
Pohjoismaat kuuluvat yhä Euroopan kalliisiin maihin. ”Suomen ja Ruotsin kokonaishintatasot olivat viime vuonna hyvin lähellä toisiaan, Suomi oli vain pari prosenttiyksikköä kalliimpi. Koska Ruotsin kruunu on heikentynyt viimeisen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia euroon nähden, Ruotsi on tällä hetkellä suomalaisille turisteille vielä viime vuottakin edullisempi”, Kananoja sanoo.
Ruoan hinnoittelussa Suomi sijoittuu vertailun kärkipäähän. Suomessa ruoka on Euroopan kahdeksanneksi kalleinta.
“Ruoan kallistumiselle on monia syitä. Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuneet talouspakotteet nostivat ruoan hintaa merkittävästi niin globaalilla tasolla kuin meillä Suomessa. Monien tuotantopanosten kuten energian hinnat nousivat, ja eritoten maatalouden käyttämät lannoitteet kallistuivat.”
Viimeaikaiset erot eri maiden inflaatiossa vaikuttavat maiden välisiin suhteellisiin hintatasoihin. Esimerkiksi Baltian maissa, joissa inflaatio on ollut erityisen korkea, maksetaan ruoasta nykyään vain muutaman prosenttiyksikön verran vähemmän kuin Suomessa.
Kaikissa tuoteryhmissä Suomi ei kuitenkaan ole hintavertailun kalleimpien maiden joukossa. Energian hinnat olivat Suomessa viime vuonna 11 prosenttia alle EU-keskiarvon. Kodinkoneiden sekä viihde-elektroniikan hinnat puolestaan olivat Suomessa hyvinkin EU-keskiarvon tasoa.
Työvoimakustannusten erojen vuoksi myös palveluiden hintatasot poikkeavat suuresti Euroopan maiden kesken. Esimerkiksi ravintola- ja hotellipalveluissa kalleimpien maiden hintataso on lähes neljä kertaa korkeampi huokeimpiin maihin verrattuna.
Hintatasoindeksejä tarkasteltaessa on muistettava, että indeksit eivät kerro maan kansalaisten ostovoimasta. Ostovoimavertailuun tarvitaan hintojen lisäksi tietoja palkoista, verotuksesta, sosiaaliturvasta ja julkisen sektorin verovaroin tuottamista palveluista.
“Jos Suomi hintatasovertailussa sijoittuukin kalleimpien joukkoon, putoaa sijoitus, kun tarkastelun kohteeksi otetaan kansalaisten ostovoima”, Kananoja toteaa.
Eurostatin koordinoimassa hintavertailussa oli mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, kuusi ehdokasmaata sekä EFTA-maat Islanti, Norja ja Sveitsi. Tilastokeskus kokosi vertailun Suomea koskevan hinta-aineiston.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Harri KananojaYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3567harri.kananoja@stat.fiLinkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Mediaaniansiot lähes identtiset hyvinvointialueilla ja kunnissa – koulutustaustoissa isoja eroja25.9.2024 08:03:11 EEST | Tiedote
Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden mediaaniansiot olivat lähes samalla tasolla vuonna 2023, vaikka sektorien palkansaajien ammatit ja koulutustaustat eroavat selvästi toisistaan. Näistä sektoreista julkaistiin tietoa nyt ensimmäistä kertaa paikallishallinnon palkat -tilastossa, sillä hyvinvointialueiden toiminta alkoi sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta.
Vuokralla asuvia asuntokuntia jo yli miljoona20.9.2024 08:02:41 EEST | Tiedote
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023. Vuoden lopussa vuokralla asui 1,02 miljoonaa asuntokuntaa. Määrä nousi 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Innostus sijoittamista kohtaan kasvaa: Jo yli kolmanneksella väestöstä rahastosijoituksia tai osakkeita19.9.2024 08:01:10 EEST | Tiedote
Sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistaminen on yleistynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes asuntoväestöstä, vuoden 2023 lopussa heitä oli jo yli kolmannes eli liki kaksi miljoonaa henkilöä.
Kansantalouden tuotanto kääntyi heinäkuussa laskuun13.9.2024 08:01:32 EEST | Tiedote
Kansantalouden kausitasoitettu tuotanto väheni heinäkuussa 0,8 % edellisestä kuukaudesta. Työpäiväkorjattu tuotanto pysyi vuodentakaisella tasolla.
Sukupuolten väliset palkkaerot pitkälti kiinni koulutustasosta3.9.2024 08:01:15 EEST | Tiedote
Korkea koulutus pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja. Alemmilla koulutusasteilla naisten mediaaniansio vaihteli viime vuonna 75–81 prosentin välillä suhteessa miesten ansioihin, mutta ylemmillä koulutusasteilla ero pieneni selvästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme