Talous & Yhteiskunta 2/2023 | Hyvinvointivaltio

Suomalainen hyvinvointivaltio on saranakohdassa. Väestö ikääntyy niin vauhdikkaasti, että poliitikot joutuvat linjaamaan, mihin kaikkeen on varaa ja miten. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavaa ongelmaa ei ole. Milloin Suomi jäi verrokkimaistaan jälkeen ja mitä siitä seuraa?   

Talous & Yhteiskunta -lehti perehtyy hyvinvointivaltion taloudellisiin perustuksiin keskittyvässä teemanumerossa siihen, mitä Suomen taloudessa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut. Toimittaja Oskari Onnisen kirjoittamassa kansijutussa hyvinvointivaltion tulevaisuutta pohtivat mm. professorit Anu Kantola, Juho Saari ja Matti Tuomala sekä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja. 

Talous & Yhteiskunta 2/2023: Hyvinvointivaltio
 
Numeron tiedeartikkeleissa käsitellään lisäksi seuraavia teemoja:

1) Suomi ikääntyy ja talouskasvu matalaa. Tarkoittaako valtion velkaantuminen tässä tilanteessa sitä, että ”käymme lapsiemme taskuilla”, kuten usein väitetään? Väite on harhaanjohtava, kirjoittavat Ilpo Suoniemi, Hannu Tanninen ja Matti Tuomala.  

”Julkinen velka voi päinvastoin olla keino jakaa kustannuksia oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä, esimerkiksi ilmastonmuutosta torjuttaessa. Tämä näkökulma ei näy suomalaisessa velkapelottelun sävyttämässä keskustelussa”, taloustieteilijät toteavat artikkelissaan. 

Kestääkö hyvinvointivaltio vanhenevan väestön?

2) Pohjoismaissa on luotu viime vuosina eläke-etuuksia, joiden avulla raskasta työtä tehneet voivat päästä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää. Uudistukset ovat poikkeus maailmanlaajuisesta kehityksestä, jossa eläkeikiä on nostettu. Miksi työuraeläkkeet ovat tulleet juuri nyt ja juuri täällä? Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund ja viestinnän asiantuntija Peter Lindström avaavat ilmiön taustoja. 

Työuraeläke rantautui Suomeen Ruotsiin ja Tanskaan

3) Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on Suomessa pahentunut viime vuosina: työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, mutta samalla avoimet työpaikat täyttyvät aiempaa hitaammin. Väitöskirjatutkija Jussi Huuskosen ja taloustieteen professori Jaakko Pehkosen artikkelissa kerrotaan, miten työttömien haastattelut parantavat työllisyyttä ja lisäävät aktivointipalveluihin osallistumista. 

Työttömien haastattelut edistävät työmarkkinoiden kohtaantoa