Onko tekoäly taloustoiminnoille rasite vai mahdollisuus? Tärkeintä juuri nyt on utelias asenne tekoälyn kokeilemiseen

Pk-yritysten taloustoimintojen harteille kertyy helposti monenlaista kuormaa. Tilinpäätöksen, transaktioiden ja monenlaisen laskennan lisäksi taloushallinnon pitää osata ennustaa liiketoiminnan kehitystä ja tarjota johdolle tietoa päätöksenteon tueksi. Myös erilaiset säädökset, raportoinnit ja geopoliittisiin konflikteihin liittyvät velvoitteet putoavat usein taloustoimintojen pöydälle. Mikä rooli tekoälyllä on kaiken tämän keskellä?

”Tekoälyä on hypetetty paljon viime syksystä alkaen ja uusi teknologia koskettaa taloustoimintoja siinä missä muitakin. Hype itsessään ei ole hyvä tai huono, se on vain tosiasia”, sanoo BDO:n Strategia- ja transformaatiojohtaja Harri-Pekka Räty.

”Siksi herää kysymys, pitääkö taloustoimintojen innostua nyt tästäkin kaiken muun tekemisen lisäksi.”

Räty huomauttaa, että pk-yritysten valmiustaso tai kiinnostus tekoälyn hyödyntämiseen vaihtelee suuresti. Teknologiavetoisessa start upissa tilanne voi olla aivan eri, kuin vaikkapa pitkän linjan teollisuusyrityksessä.

”Jokaisen firman pitää kuitenkin tietoisesti miettiä, miten suhtautua tekoälyn käyttöön, muuten jää jälkeen.”

Tekoäly tarvitsee systemaattista dataa

Tekoälyn hyödyntäminen taloustoimintojen kirjavassa paletissa ei ole mitenkään yksiselitteistä. Uudet teknologiat mahdollistavat samalla hyötyjä, joita ei kannata tutkimatta ohittaa. Harri-Pekka Räty avaa tilannetta taloustoimintojen eri tehtävistä käsin.

”Talouden perustekemisessä, kuten reskontrassa, alv-raportoinnissa tai osto- ja myyntilaskuissa voidaan tekoälyn avulla tehostaa rutiineja ja auttaa ihmisiä tekemään työ tehokkaammin ja mukavammin. Ihminen vain ohjaa ja valvoo, että kaikki on ok”, selittää Räty.

”Älykkäitä sovelluksia käyttämällä vähennetään inhimillisiin virheisiin liittyviä riskejä.”

Räty näkee AI:lla ison potentiaalisen roolin sopimusanalytiikan puolella.

”Sopimusten hallinta ja analysointi on alue, joka ei ole kunnossa monissa isoissakaan yrityksissä. Kuinka monessa firmassa ollaan ajan tasalla sopimusten ehdoista, hinnantarkistusten tai määräalennusten hyödyntämisestä? Sopimuksiin voidaan kohdistaa analytiikkaa ja automatiikkaa sekä vähentää riippuvuutta ihmisen ehtimisestä ja muistamisesta”, miettii Räty.

Tekoälyn hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin systemaattista pääsyä dataan.

”Monissa organisaatioissa AI-sovellusten käyttö tyssää jo siihen, että sopimuksia tai muuta tarvittavaa dataa ei ole saatavilla digitaalisesti tai koottuna yhteen paikkaan.”

Datan fiksu järjestäminen helpottaisi tekoälyn hyödyntämistä myös monissa pakollisissa raportoinneissa ja velvoitteissa, jotka ovat siirtyneet taloustoimintojen hoidettaviksi. Rädyn mukaan esimerkiksi ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen liittyvä ESG-raportointi teettää taloustoiminnoille lisätyötä, joka ei välttämättä suoraan näy lisämyyntinä tai kannattavuutena. Tällaisissa tehtävissä tekoäly voi auttaa, mikäli sillä on pääsy tarvittaviin tietoihin.

”Kun puhutaan luottamuksellisesta datasta, on syytä muistaa tietoturvan merkitys. Geneerisiin tekoälysovelluksiin syötetty tieto ei ole enää yksityistä”, muistuttaa Räty.
 

Utelias suhtautuminen kannattaa

Harri-Pekka Rädyn mielestä erityisen kiinnostavalta vaikuttaa tekoälyn hyödyntäminen talouden ennustamisen työkaluna.

”Liiketoiminnan suunnan ennustamisessa olisi tärkeää kyetä yhdistämään yrityksen sisäistä dataa ulkoisiin lähteisiin. Miten vaikka markkinat kehittyvät maailmalla ja mitä omalla toimialalla tapahtuu?”

”AI-mallien vahvuus on siinä, että ne pystyvät käsittelemään valtavia datamassoja nopeasti. Tekoäly tunnistaa kuvioita ja korrelaatioita paremmin kuin ihminen. Siten pystytään rakentamaan parempia ennusteita talouden liikkeistä ja muutoksista, joita ihmisen on vaikea havaita”, pohtii Räty.

Täytyy kuitenkin muistaa, että tekoäly on riippuvainen siitä aineistoista, jota sille on syötetty ja miten se on ohjeistettu toimimaan. Se ei korvaa ihmisen järjenkäyttöä tai arviointikykyä.

”Suhtaudun tekoälyn hyödyntämiseen optimismilla, mutta ihmisen tulee olla hereillä”, summaa Räty.

”Odotukset tekoälyä kohtaan ovat suuret, mutta vielä emme tiedä, mitkä käyttötapaukset tulevat olemaan parhaita.”

Rädyn mukaan tällä hetkellä olennaista on olla tietoinen tekoälyn mahdollisuuksista ja suhtautua uteliaasti sen hyödyntämiseen organisaatioissa.

”Kannustan kokeilemaan tekoälyä sekä omassa työssä että yrityksen toiminnassa. Vain kokeilemalla voi nähdä, mikä tekoälyssä on itselle relevanttia ja hyödyllistä.”