Tutkimus: Yli puolet digimaailman rikoksista jää ilmoittamatta viranomaisille

Digiturvabarometri-tutkimuksessa ilmeni, että 20 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista on joutunut internetissä petoksen tai muun rikoksen uhriksi. Heistä 49 prosenttia on tehnyt asiasta rikosilmoituksen poliisille. Lisäksi 7 prosenttia on tehnyt ilmoituksen jollekin muulle taholle, esimerkiksi ollut yhteydessä pankkiin tai ilmoittanut kaapatusta sometilistä palvelun ylläpitäjälle.

–  Digiturvabarometrin tuloksista näemme, että jopa joka viides suomalainen on joutunut rikoksen kohteeksi digimaailmassa. Huolestuttavaa on etenkin se, että lähes puolet näistä rikoksista jää ilmoittamatta poliisille, sanoo johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.

 Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä dvv.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Rikoksen uhriksi joutuminen digimaailmassa / internetissä ja rikosilmoituksen tekeminen (ks. tulokset tarkemmin liitteessä). Lähde: Digi- ja väestötietoviraston Digiturvabarometri 2023

Suomalaiset haluavat oppia toimimaan digiturvallisemmin

Tutkimuksessa selvitettiin myös digiturvallisuuteen liittyvää osaamista. 70 prosenttia suomalaisista haluaa oppia lisää siitä, miten toimia, jos joutuu digihuijauksen tai muun verkkorikoksen kohteeksi. 68 prosenttia haluaa oppia lisää digilaitteen tai -palvelun häiriön ratkaisemisesta. 67 prosenttia ilmoittaa kaipaavansa lisää osaamista tietoturvapoikkeamissa toimimiseen ja niistä ilmoittamiseen viranomaisille.

–  On hienoa, että me suomalaiset haluamme oppia jatkuvasti uutta myös digiturva-asioissa. Kun yhä useampi joutuu verkossa rikollisen toiminnan kohteeksi, emme työnnä päätä pensaaseen, vaan haluamme ottaa asioista selvää, olla entistä valppaampia ja oppia toimimaan myös vaikeissa tilanteissa. Meille viranomaisille tämä on toki myös viesti siitä, että on tärkeää tarjota tietoa ja selkeitä ohjeita erilaisiin uhka- ja häiriötilanteisiin, Rousku kommentoi.

Yleisimpiä digiuhkia ovat huijausviestit ja tietojenkalastelu

Digiturvallisuuteen liittyvistä uhista yleisimpiä ovat erilaiset huijausyritykset ja tietojenkalastelu. Tutkimuksen mukaan vuoden sisällä suomalaisista 79 prosenttia on saanut huijaus- tai kalasteluviestin sähköpostilla ja 63 prosenttia tekstiviestinä. 56 prosenttia on joutunut huijausyrityksen kohteeksi puhelinsoitolla ja 32 prosenttia pikaviestisovelluksella. Tämän kaltaiset huijausyritykset ovat huomattavasti yleisempiä kuin esimerkiksi identiteettivarkaus, jonka kohteeksi kertoo joutuneensa 4 prosenttia vastaajista.

Digiturvabarometrin mukaan eniten suomalaisia digissä huolettaa se, että jokin digipalvelu voisi käyttää heidän antamiaan tietoja väärin tai itselle epäedullisella tavalla. Tästä on huolissaan 59 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä paljon huolta herättää se, että digilaite tai -palvelu keräisi henkilötietoja luvatta. Yli puolet on huolissaan myös siitä, että joutuisi identiteettivarkauden tai sellaisen verkkorikoksen kohteeksi, jossa menettäisi rahaa tai tärkeitä tietoja.

Luottamus digitaalisen turvallisuuteen on pysynyt vahvana

Luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on suurimmalla osalla suomalaisista (63 %) pysynyt samalla tasolla puolen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on puolen vuoden takaisesta heikentynyt 26 prosentilla ja parantunut 10 prosentilla vastaajista.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä dvv.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Onko luottamuksesi digitaaliseen turvallisuuteen muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana? (ks. tulokset tarkemmin liitteessä). Lähde: Digi- ja väestötietoviraston Digiturvabarometri 2023

–  Tutkimus antaa erittäin kiinnostavaa tietoa digiturvallisuuteen kohdistuvasta luottamuksesta. Vaikuttaa siltä, että riskien tunnistaminen ja se, että digimaailman uhat näkyvät yhä enemmän esimerkiksi mediassa, voi sekä vahvistaa että heikentää luottamusta digiturvaan. Kun tietoa riskeistä on enemmän saatavilla, on luottamus joillakin vastaajilla sen myötä vahvistunut. Toiset taas sanovat, että kun digihuijaukset ja muut riskit näkyvät entistä enemmän, on luottamus sen vuoksi heikentynyt. Myös Venäjän sotatoimet ja omat kokemukset sometilien kaappauksista mainitaan luottamusta heikentävinä tekijöinä, Rousku kertoo.

Kun kysyttiin, luottavatko suomalaiset siihen, että heidän henkilötietojaan ja muita tärkeitä tietoja käsitellään oikein, näkyy vastauksissa korkea luottamus etenkin oman työnantajan, viranomaisten sekä pankki-, maksu- ja vakuutuspalveluiden kykyyn käsitellä tietoja turvallisesti. Näihin toimijoihin luottaa tässä asiassa yli 80 prosenttia suomalaisista. Toisaalta alle kolmannes suomalaisista luottaa nettipelien (31 %) ja somepalveluiden (31 %) kykyyn käsitellä tietoja turvallisesti.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä dvv.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Luottamus siihen, että omia tietoja käsitellään oikein (ks. tulokset tarkemmin liitteessä). Lähde: Digi- ja väestötietoviraston Digiturvabarometri 2023

– Suomessa on perinteisesti ollut korkea luottamus viranomaisiin, ja tämä on tärkeää säilyttää myös jatkossa. Luottamus on yksi demokratian peruspilareista, ja luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on edellytys digitaalisen yhteiskunnan toimivuudelle, summaa Rousku.

Lisätiedot

Digiturvabarometrin tuloksia käsiteltiin digiturvaseminaarissa torstaina 15.6.2023. Tutkimustulosten lisäksi seminaarin teemoina olivat tekoälyn mahdollisuudet ja julkisen sektorin digiturvan nykytila. Tilaisuudessa puhuivat muun muassa Viron CERT-EE:n johtaja Tõnu Tammer sekä tulevaisuudentutkija Risto Linturi. Seminaarin järjesti Digi- ja väestötietovirasto. Katso tallenne Digiturvaseminaarista.

Digiturvabarometri-tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Tiedot kerättiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa huhti-toukokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1 000 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Tuloksista voidaan yleistää se, miten täysi-ikäiset suomalaiset kokevat digiturvallisuuden tällä hetkellä Suomessa. Tutkimuksen virhemarginaali on 95 % luotettavuudella +/- 3,2 %.

Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt digitaalisen turvallisuuden tilaa, siihen liittyviä huolia, toteutuneita uhkia, osaamista ja koulutustarpeita Digiturvabarometrin avulla syksystä 2020 alkaen. Barometri uudistettiin ja siirrettiin tutkimustoimiston toteutettavaksi syksyllä 2022. Tuloksissa näkyvä vuoden 2022 vertailutulos viittaa edellisiin tuloksiin, joiden tiedonkeruun Vastakaiku Oy toteutti syyskuussa 2022.

Digi- ja väestötietovirasto ottaa Digiturvabarometrin havainnot huomioon vastuullaan olevan julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja sen työryhmien toiminnassa sekä digiturvan kehittämishankkeen (JUDO) projekteissa.