Perinnebiotooppien lajistoa voidaan auttaa kaupunkien viherrakentamisessa
Perinnebiotoopit kuten niityt ja kedot ovat kulttuuriympäristön helmiä, ja ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle uhanalaiselle lajille. Perinneympäristöjen vähentyessä kaupunkien luontoalueista on tullut tärkeitä uuselinympäristöjä monille lajeille. Lappeenrannan niittyverkostolla tuetaan perinnebiotooppien lajistoa ja samalla edistetään viherrakentamisen kiertotaloutta.
Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lappeenrannan kaupunki
Peräti neljäosa Suomen uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt 99 prosenttia viimeisen sadan vuoden aikana maatalouden rakennemuutoksen ja yleisen rehevöitymisen johdosta. Niittyjä uhkaavat umpeenkasvu ja laidunnuksen loppuminen.
”Perinnebiotooppien tilaa voidaan parantaa hoitamalla. Perinnebiotooppien taantuvat lajit voivat löytää uutta elintilaa myös kaupunkien uuselinympäristöistä kuten puistojen niittylaikuilta, ruderaateilta ja viherkatoilta”, sanoo erityisasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta.
Lappeenrannan niittyverkosto tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta
Myös kaakkoisessa Suomessa perinnebiotoopit ovat lähes tyystin kadonneet, mutta osa niiden lajistosta on löytänyt elintilaa kaupungin hoidetuilta avoimilta viheralueilta.
Lappeenrannan kaupunkialueelle on vuodesta 2020 alkaen perustettu niittyverkostoa lajiston turvaamiseksi. Pääosin entisistä nurmikkoalueista koostuva niittyverkosto kattaa tällä hetkellä yli 40 niittykohdetta, joita hoidetaan luonnon monimuotoisuutta vahvistaen. Niittyverkosto sijaitsee lähellä rakennettuja alueita ja sitä tukevat kaupunkimetsien reunavyöhykkeet, viljelypalstat, puistot ja puutarhat.
Niittyverkoston rakentamisessa on hyödynnetty kiertotalouden periaatteita. Esimerkiksi kaupungin leikkipaikkojen ja katujen kunnostustöistä syntyneitä puhtaita ylijäämämaita on käytetty uudelleen läheisillä nurmialueilla muotoilemalla maa-aineksista loivia kumpuja ja kylvämällä niille niittykasveja.
”Niittyverkostolla voidaan tukea kaupunkiympäristön luontoarvoja sekä samalla saada kustannussäästöjä viheralueiden hoidossa ja pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Niittyverkosto vahvistaa alueellista imagoa, maiseman arvoja ja monipuolistaa asukkaiden virkistysympäristöä”, kertoo ympäristösuunnittelija Anna Vuori Lappeenrannan kaupungilta. Niityt toimivat myös suojavyöhykkeinä asutuksen ja liikenneväylien välissä, sillä ne sitovat paremmin pölyä kuin nurmikot.
Lappeenrannan niittyverkostoon kuuluvat muun muassa Rakuunamäen ja Pikisaaren puistoalueet, lähes puolet arboretumin alueesta mukaan lukien Pappilanpellon niitty sekä keskustan alueelle sijoittuvan linnoituksen vallirinteiden niityt.
Kaupunkiniityt tärkeitä pölyttäjille
Kaupunkiniityillä viihtyvät myös monet pölyttäjät. Etenkin kimalaiset hyötyvät paahteisten kaupunkiniittyjen hallitusta hoitamattomuudesta ja monivuotisten kukkakasvien istuttamisesta.
Kaupungeissa tavataan suhteellisesti enemmän sellaisia pölyttäjiä, jotka ovat ravinnonkäytöltään ja elinympäristövaatimuksiltaan generalisteja. Niiden runsaus, monimuotoisuus tai ravinnonkeruuaktiivisuus saattaa olla suurempi kuin maatalous-, metsä- tai luonnonsuojelualueilla.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antavat:
• ympäristösuunnittelija Anna Vuori, Lappeenrannan kaupunki, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi, p. 040 570 1044
• kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen, Lappeenrannan kaupunki, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi, p. 040 653 0935
• erityisasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 040 509 8654
Circwaste-hanke
Suomen ympäristökeskus koordinoi ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. Hankkeessa tunnistetaan tehokkaimpia konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi. Lappeenrannan kaupunki on yksi Circwasten kiertotalouden edelläkävijäkunnista.
Tiedotteen kuvat ovat median käytettävissä.
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme