SAK:n selvitys: Pienituloisimpien palkansaajien ostovoima on heikentynyt keskimäärin 166 eurolla kuukaudessa

Suomessa on perinteisesti ajateltu, että työtä tekevä ihminen pärjää. Se ei pidä enää paikkaansa. SAK selvitti, mitä ostovoiman heikentyminen on konkreettisesti tarkoittanut työntekijöille. Laskimme vaikutuksen konkreettisina rahasummina, sillä niiden kautta on helpompi hahmottaa, miten paljon tuloista on kadonnut hintojen ja elinkustannusten noustessa.

– Esimerkiksi pienipalkkaisimpien kokoaikaisten siivoojien säännölliset bruttoansiot ovat 2000 euron tuntumassa, ja heidän säännöllisistä reaaliansioistaan on sulanut vuoden 2021 lopusta alkaen 118 euroa kuukaudessa. Jokainen voi ymmärtää, miten paljon arkeen vaikuttaa näin suuren rahasumman katoaminen ostovoimasta, SAK:n johtaja Saana Siekkinen huomauttaa.  

Pienituloisilla iso osa tuloista menee päivittäisiin menoihin ja pienetkin yllättävät menot heiluttavat taloutta. Pienipalkkaisuutta esiintyy monella alalla, mutta jos katsotaan täysipäiväisesti töissä olevia, pieniä palkkoja löytyy Tilastokeskuksen palkka-aineistojen mukaan esimerkiksi siivoojilla, kotiapulaisilla, prosessityöntekijöillä ja teollisuuden sekä rakennusten avustavilla työntekijöillä. Pienipalkkaisia ovat usein myös esimerkiksi myyjät ja elintarviketyöntekijät sekä hoiva- ja terveydenhuollon palveluissa työskentelevät. 

– Laskelmien mukaan vajaassa kahdessa vuodessa palkansaajien reaaliansiot ovat menneet takapakkia 14 vuotta. Se on täysin omaa luokkaansa verrattuna muihin talouden kriiseihin, Siekkinen painottaa.  

SAK pitääkin moraalittomana, että hallitus iskee tähän saumaan juuri pienituloisia useasta suunnasta moukaroivan leikkauslistansa. 

– Esimerkiksi sairauslomapäivän palkattomuus kurjistaa erityisesti pienipalkkaisten oloja, koska heille päivän palkan menettäminen on suhteessa huomattavasti isompi ongelma. 

Hallitus aikoo myös poistaa työttömyysturvan suojaosan. Tämä päätös leikkaa esimerkiksi osa-aikaista työtä tekevältä ja soviteltua päivärahaa saavalta noin 250 euroa kuukaudessa. Suojaosa on kannustanut tekemään kaikenlaista työtä työttömyyden aikana ilman, että työ on pienentänyt työttömyyskorvauksen määrää. Erityisen tärkeä suojaosa on osa-aikatyötä tekevälle. Sen poisto lisännee työttömyyttä etenkin matalapalkka-aloilla, jos työnantajat eivät pysty korottamaan palkkaa tai tarjoamaan lisätunteja siten, että palkalla tulee toimeen.

– Suojaosan poistamisella ei ole edes valtiovarainministeriön arvioiden mukaan työllisyysvaikutusta. Aiemmin Suomessa on vallinnut ajatus, että kaikki työ on arvokasta ja työttömälle työnhakijalle myös pienten keikkojen ja osa-aikaisen työn tekeminen on parempi kuin kokoaikainen työttömyys. Eikö Orpon hallitukselle kaikki työ enää olekaan arvokasta?

Kun tähän lisää vielä muut leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen, on hallituksen leikkauksista tulossa kohtuuton kokonaisuus pienituloisille.

Ay-liike palaa pienipalkkaisten ostovoimaan varmasti seuraavalla työehtosopimusten neuvottelukierroksella. SAK vaatii, että hallitus peruu sitä ennen työttömyysturvan suojaosan poiston. 

– Hallitus on jo ilmoittanut, että sosiaaliturvaleikkausten kokonaisarviota ei ole tehty. Vaadimme, että leikkausten valmisteluun on jätettävä riittävästi aikaa ja kokonaisuus on arvioitava perusteellisesti. Kokonaisuutta on arvioitava erityisesti siitä näkökulmasta, miten suunnitellut leikkaukset yhteensä vaikuttavat pienituloisten palkansaajien työnteon mahdollisuuksiin ja työttömien työnhakijoiden lyhytaikaisten tai osa-aikaisten töiden tekemiseen, Siekkinen sanoo. 

Tule seuraamaan SAK:n keskustelua Työllä piti tulla toimeen, mutta miten kävi? SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston torille 29.6. klo 10.00–10.45. Ohjelmaa voi seurata myös suorana tai tallenteena MTV Katsomosta.