Suomalaisten meriteollisuusyritysten näkymät melko positiivisia, Turun telakan merkitys erityisen suuri
Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen mukaan kotimaisen meriteollisuuden ympärille on rakentunut elinvoimainen ekosysteemi: meriteollisuusyrityksiä on Suomessa yli tuhat, ja alan yritykset suuntaavat vahvasti kansainvälisille markkinoille. Turun telakan merkitys suomalaiselle meriteollisuudelle on suuri: yli puolet alan yrityksistä käy suoraa kauppaa sen kanssa.
Koronapandemia painoi suomalaisen meriteollisuuden alan yritysten liikevaihdon kuopalle, mutta siitä on toivuttu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.
Alan näkymät näyttävät positiivisilta: vaikka yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun hidastuvan verrattuna viime vuoteen, kannattavuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Vain suurimmilla meriteollisuuden yrityksillä kannattavuuden arvellaan laskevan. Kasvun haasteet ovat melko samoja kuin muilla yrityksillä: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.
”Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua”, kommentoi Henri Hakamo, Tesin kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja.
Alan kansainvälisyys näkyy myös meriteollisuuden yritysten henkilöstössä: ulkomaista työvoimaa käyttää kolmannes kaikista alan yrityksistä.
Turku Meyerin merkitys meriteollisuuden alan yrityksille suuri
Turun telakan merkitys on suuri, sillä puolet suomalaisista meriteollisuuden yrityksistä tekee suoraa kauppaa sen kanssa.
”Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä”, kertoo Jussi Hattula, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja.
Meriteollisuuden alan yritykset ovat keskittyneet melko vahvasti suurten telakoiden läheisyyteen: 77 prosenttia alan yrityksistä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.
63 prosenttia alan yrityksistä käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa.
”Suurten telakoiden merkitys on pelkästään suoran kaupan perusteella mittava. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi”, kommentoi Klaus Majanen, tutkimusta koonnut analyytikko Tesiltä.
Selvityksen perusteella meriteollisuuden yritykset arvioivat neljän suuren telakan olevan merkityksellisiä niiden liiketoiminnalle. Yritykset näkevät suuret telakat asiakkaina tärkeiksi, ja yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu suorasta myynnistä telakoille, löytyy kaikista kokoluokista ja läpi arvoketjun.
Tesi omistajana suomalaisissa meriteollisuusyrityksissä
Tesi on osaomistajana neljässä suomalaisessa meriteollisuusyrityksessä, muun muassa Tallinkin, Wasalinen ja Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tekevässä Rauman telakassa ja arktiseen merenkulkuun erikoistuneessa Aker Arcticissa. Tesin salkussa on Rauman telakan ja Aker Arcticin lisäksi satamien digitalisaatioratkaisuja kehittävä Seaber.io ja roottoripurjeiden toimittaja Norsepower. Turku Meyerin osalta Tesi on ollut mukana auttamassa Suomen valtion omistusjärjestelyissä.
”Haluamme seurata Suomelle merkityksellisten alojen yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Meriteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet, ja osaamiskeskittymä sen ympärillä on vahva”, kertoo Pia Santavirta, Tesin toimitusjohtaja.
”Suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia. Merenkulku on monien muiden toimialojen ohessa suuren murroksen edessä, ja Suomella on tilaisuus olla kestävän merenkulun edelläkävijä”, päättää Hattula.
- Linkki selvitykseen (englanniksi)
- Tesin kuvapankki
Selvityksestä: Meriteollisuusselvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tesi ja Turun yliopiston Brahea-tutkimuslaitos. Selvitys tehtiin yhdistämällä Taloustutkimuksen tuottamaa kyselydataa ja Tesin tietomalleista saatua dataa. Selvitys koottiin 24.3.2023–26.5.2023. Tutkimusotos oli 315 yritystä, ja siihen kuului yrityksiä kaikista kokoluokista. Pienet ja keskisuuret yritykset saivat oman kysymyspatterinsa ja suuret yritykset oman kysymyspatterinsa, osa kysymyksistä oli molemmille ryhmille samoja. Tutkimukseen vastasi 27 % suomalaisista meriteollisuusyrityksistä, eli otos oli kattava.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henri Hakamostrategia- ja tutkimusjohtajaTesi
Puh:+358 40 050 2721henri.hakamo@tesi.fiJussi Hattulajohtaja, kasvusijoitukset ja teolliset sijoituksetTesi
Puh:+358 40 066 9955jussi.hattula@tesi.fiSaara VettenrantaviestintäpäällikköTesi
Puh:+358 40 723 3516saara.vettenranta@tesi.fiKuvat
Tesi haluaa nostaa Suomen uudistavan talouskasvun eturiviin. Kehitämme markkinaa ja toimimme aktiivisesti kasvavien suomalaisyritysten onnistumisen puolesta. Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Meiltä saat pitkäjänteistä apua, perusteltua näkemystä, kärsivällistä rahaa ja osaavaa omistamista. tesi.fi | Twitter | LinkedIn | Uutiskirje
Taustaa Tesistä:
- Vuonna 1995 perustettu pääomasijoitusyhtiö
- Virallinen nimi Suomen Teollisuussijoitus Oy
- Suomen valtion 100 % omistama
- Hallinnoidut pääomat 2,4 miljardia euroa
- 11 miljardia euroa liikevaihtoa ja yli 70 000 työpaikkaa Suomeen kasvuyrityksistä, joissa Tesi on suoraan tai välillisesti rahastojen kautta rahoittajana
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tesi
Suomessa kasvava joukko puhtaan siirtymän yrityksiä29.6.2024 00:04:21 EEST | Tiedote
Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) tuoreen selvityksen mukaan Suomessa kasvaa puhtaan siirtymän kasvuyrityksiä hyvällä tahdilla ja lupaavilla kasvuluvuilla. Rahoitusta yritysten alkuvaiheeseen on saatavilla melko hyvin, mutta myöhemmän kasvun vaihe huolestuttaa: vain alle 15 prosenttia myöhemmistä rahoituskierroksista toteutetaan kokonaan kotimaisin voimin, joten riippuvuus kansainvälisistä sijoituksista on suurta.
Finland is home to a growing number of clean tech companies29.6.2024 00:04:21 EEST | Press release
A recent study by Tesi (Finnish Industry Investment) reveals that Finland is steadily increasing its number of cleantech growth companies and that these companies show promising growth rates. Financing availability for the early stages of these companies is fairly good, but there is cause for concern about financing for their later-stage growth. Less than 15% of their later-stage funding rounds are raised entirely domestically, so dependence on international investments is high.
Pohjoismaisten puhtaan siirtymän kasvuyritysten rahoituksessa kapeikkoja14.5.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Yhteispohjoismaisen, tuoreen selvityksen mukaan pohjoismaiset puhtaan siirtymän kasvuyritykset tarvitsevat 15 miljardia euroa venture capital -kasvurahaa seuraavan viiden vuoden aikana, mikäli aiempaan kasvutahtiin halutaan yltää. Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) ja pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden selvitys on ensimmäinen laatuaan.
Bottlenecks in financing for Nordic cleantech companies14.5.2024 00:01:00 EEST | Press release
According to a recent study, Nordic cleantech growth companies will need EUR 15 billion in venture capital funding over the next five years to maintain previous growth rates. This study is the first of its kind.
Haastavasta taloustilanteesta huolimatta suomalaisten pääomasijoitusrahastojen tuotot pysyneet hyvällä tasolla24.4.2024 00:01:39 EEST | Tiedote
Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen mukaan suomalaisten pääomasijoitusrahastojen pitkän aikavälin tuotot ovat laskeneet edellisvuodesta vain hyvin maltillisesti. Iso osa rahastoista on tuotoiltaan edelleen eurooppalaisia verrokkeja ja pörssin tuottoja edellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme