Syntyneitä ennätyksellisen vähän alkuvuodesta 2023
Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa 2023 aikaisempaa vähemmän lapsia. Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana syntyi 21 180 lasta, mikä on 1 082 lasta vähemmän kuin alkuvuonna 2022.
Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi–kesäkuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin. Syntyvyys laski 2010-luvulla yhdeksänä vuotena peräkkäin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87, kun se vuonna 2019 oli enää 1,35. Tämän jälkeen, vuosina 2020 ja 2021, syntyvyydessä tapahtui elpymistä, mutta viime vuonna syntyvyys kääntyi jälleen laskuun niin, että kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskenta-ajanjakson tasolla.
”Syntyvyyden lasku on tänä vuonna edelleen jatkunut, sillä viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2022–kesäkuu 2023) ennakolliseksi kokonaishedelmällisyysluvuksi kertyi 1,28. Luku on ennätyksellisen alhainen”, yliaktuaari Joonas Toivola kertoo.
Ukrainalaiset näkyvät maahanmuuttoluvuissa – myös filippiiniläisiä muutti Suomeen aiempaa enemmän
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuun aikana 28 345 henkeä ja Suomesta ulkomaille 5 596 henkeä. Maahanmuuttoja oli 8 233 enemmän ja maastamuuttoja 1 150 vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin syy maahanmuuttojen määrän kasvuun olivat maassa olevat ukrainalaiset, joille mahdollistui maaliskuusta alkaen kotikunnan hakeminen Suomesta. Maahanmuuttajista 7 849 eli jopa 28 prosenttia oli Ukrainan kansalaisia. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 3 146 ja maastamuuttajista 3 395.
”Viime vuoden alkuvuoteen verrattuna ukrainalaisten maahanmuuttoja oli nyt 7 025 enemmän. Tänä vuonna tilastoihin tulevat tilapäisen suojelun nojalla Suomeen tulleet ukrainalaiset ovat todellisuudessa saapuneet maahan jo viime vuonna. Kyse on siitä, että he ovat voineet saada kotikunnan vasta nyt. On myös syytä huomioida, että kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista ja vain osa ukrainalaisista on anonut kotikuntaa”, Joonas Toivola sanoo.
Kesäkuussa ukrainalaisia oli maahanmuuttajista 1 732 eli peräti 42 prosenttia. Ukrainalaisten maahanmuutot suuntautuivat tammi–kesäkuussa eniten Helsinkiin (731), Vantaalle (501) ja Espooseen (322).
”Filippiinien kansalaisten maahanmuutto on kasvanut viime vuoden alkupuoleen verrattuna selvästi. Filippiiniläisiä maahanmuuttajia tuli maahan ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa 1 721, kun viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla heitä tuli kokonaisuudessaan 1 240. Kasvua on siis puolen vuoden aikana 481 henkeä”, yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.
Suurimmat kansalaisuusryhmät maahanmuuttajissa olivat alkuvuonna Ukraina, Suomi, Venäjä, Filippiinit ja Intia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiMinna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Harva palkansaaja voi vaikuttaa paljon työnsä ekologiseen kestävyyteen1.10.2024 08:02:00 EEST | Tiedote
Vain 3 % palkansaajista koki voivansa vaikuttaa työtapojensa tai oman työnsä ekologiseen kestävyyteen paljon ja 9 % melko paljon vuonna 2023. Jonkin verran pystyi vaikuttamaan 47 % palkansaajista. Asiaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa.
Julkisyhteisöjen velkasuhde nousi uudelle kymmenluvulle30.9.2024 08:00:51 EEST | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä reiluun 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 15,6 miljardilla. Edellisestä neljänneksestä velkasumma nousi 5,7 miljardilla eurolla.
Mediaaniansiot lähes identtiset hyvinvointialueilla ja kunnissa – koulutustaustoissa isoja eroja25.9.2024 08:03:11 EEST | Tiedote
Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden mediaaniansiot olivat lähes samalla tasolla vuonna 2023, vaikka sektorien palkansaajien ammatit ja koulutustaustat eroavat selvästi toisistaan. Näistä sektoreista julkaistiin tietoa nyt ensimmäistä kertaa paikallishallinnon palkat -tilastossa, sillä hyvinvointialueiden toiminta alkoi sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta.
Vuokralla asuvia asuntokuntia jo yli miljoona20.9.2024 08:02:41 EEST | Tiedote
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023. Vuoden lopussa vuokralla asui 1,02 miljoonaa asuntokuntaa. Määrä nousi 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Innostus sijoittamista kohtaan kasvaa: Jo yli kolmanneksella väestöstä rahastosijoituksia tai osakkeita19.9.2024 08:01:10 EEST | Tiedote
Sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistaminen on yleistynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes asuntoväestöstä, vuoden 2023 lopussa heitä oli jo yli kolmannes eli liki kaksi miljoonaa henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme