Selvitys: Suomalaisosaaminen kelluvien talojen rakentamisessa kiinnostaa maailmalla – kotimaassa alaa jarruttaa ohjeistuksen puute

Suomen Asuntomessujen yhtenä tavoitteena on toimia kokeilu- ja kehitysalustana uudenlaisille asumisen ja rakentamisen tavoille. "Halusimme teettää objektiivisen asiantuntijaselvityksen lisätäksemme suomalaisten ymmärrystä siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita kelluvaan rakentamiseen liittyy", sanoo Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio.

Elokuun 6. päivään saakka yleisö pääsee tutustumaan tiettävästi Suomen ensimmäiseen ympärivuotisesti asuttavaan kelluvaan taloon Asuntomessuilla Loviisassa. Poikkeuksellinen koti kiinnostaa yleisöä, sillä vaikka useissa suomalaiskaupungeissa on vireillä kelluvan asumisen hankkeita, ne etenevät hitaasti.

Suunnittelutalo Swecolla teetetyn selvityksen mukaan Suomessa on vuosisatojen laivan- ja veneenrakennuksen historian myötä vahva osaamis- ja teknologiapohja kelluvaan asuntorakentamiseen. Kelluva asuntorakentaminen on jo nyt suomalainen vientituote, jonka esimerkkejä on nähtävissä maailmalla, mutta kotimaiset kokemukset esimerkiksi Ruotsiin tai Hollantiin verrattuna ovat vähäisiä. Suomessa on myös luontaiset edellytykset kelluvalle asumiselle, sillä Suomi on maailman vesistöisin maa, jossa on 56 000 yli hehtaarin kokoista järveä, 38 800 km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa sekä 46 200 kilometriä merenrantaa.

Kelluvan rakentamisen erityisvaatimuksiin on olemassa ratkaisut 

Asiantuntijaselvityksen toteuttamista johtanut Swecon Senior Advisor Lasse Rajala katsoo, että kelluva rakentaminen on ekologinen ratkaisu moniin haasteisiin. ”Suomessa kelluvaan rakentamiseen ohjaavina tekijöinä voidaan nähdä kaupunkien rantatonttien korkeat hinnat, turvallisten rakentamiskorkeuksien asettamat haasteet ja lisäkustannukset rannikkoseuduilla, mahdollisuus tiiviiseen ja matalaan kaupunkialueen kehittämiseen sekä ympäristölleen häiriötön, ekologinen ja muuntojoustava rakentamistapa.”

Kelluvan rakennuksen asunto-osa on useimmiten varsin tavanomaista rakentamista, mutta kelluvuus ja siirrettävyys tuovat mukanaan joukon uusia ominaisuuksia, joita perinteisessä maalle rakentamisessa ei esiinny ja jotka usein herättävät kysymyksiä. Selvityksen mukaan pysyvä kelluva rakentaminen vaatii erityisratkaisuja muun muassa kaavoitukseen ja tontin/vesialueen omistukseen, talo- ja rakennetekniikkaan, asumisturvallisuuteen ja rakennuksen huoltoon liittyen.

Vaikka kaikkiin selvityksessä listattuun 15 erityisnäkökulmaan on olemassa periaatteessa toimivat ratkaisut, ei tietoisuutta ja kokemusta hyviksi havaitusta ratkaisuista ole Suomessa määrätietoisesti koottu yhteen – todennäköisesti juuri siksi, että Suomessa kelluvaa asumismuotoa ei käytännössä esiinny.

Selvitys suosittelee keskitetyn kansallisen ohjeistuksen kokoamista

Jatkotoimenpiteenä selvitys esittää keskitetyn kansallisen ohjeen laatimista kelluvien asuinrakennushankkeiden kaikkien osapuolien tueksi. Kelluvaan asumiseen liittyvää tietoa ja ohjeistusta on runsaasti saatavilla, mutta tieto on varsin hajanaista. Kansallisen tason, kotimaisiin olosuhteisiin koottu yleispätevä ohjeistus toimisi kaavoituksen, rakennusvalvonnan, pelastustoimen, suunnittelun ja rakentamisen ohjenuorana sekä soveltuvilta osin myös viennin tukena.

Toisena konkreettisena jatkotoimenpiteenä selvitys esittää yksittäisten kelluvien koetalojen rinnalla pienen tai pienten kelluvien asuntoyhteisöjen rakentamista, jotta saadaan lisää kokemuksia kelluvasta asumisesta sille ominaisessa muodossa. Myös kelluvien hankkeiden houkuttelevuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Selvitys kertoo, että nykyarvioiden mukaan tämän vuosisadan jälkipuoliskolla satoja miljoonia maailman rannikkokaupunkien asukkaita joutuu hakeutumaan muualle asumaan merivedenpinnan nousun aiheuttamien tulvien takia. ”Kelluvien asuintalojen ja kelluvien korttelien rakentamisosaaminen voisi tarjota Suomelle mittavia kansainvälisiä vientimahdollisuuksia. Kotimaan kokemuksista oppiminen voisi vahvistaa viennin kasvattamiseksi tarvittavaa uskottavuutta ja osaamista”, Anna Tapio toteaa.

Kymmenet tuhannet messuvieraat ovat jo tutustuneet kelluvaan Talo Loviseaan

Asuntomessuillla Loviisassa nähtävää 113-neliöistä kelluvaa Talo Loviseaa ovat käyneet ihastelemassa jo kymmenet tuhannet messuvieraat. Talon rakennuttanutta Loviisan Kelluva Kuningatar Oy:ta edustavan Janine Henriksson-Wibergin mukaan kävijäpalaute voidaan tiivistää sanaan ”Wow”.

Aikuisvieraat ovat ihastelleet erityisesti kelluvan kodin upeita näkymiä, avaruutta ja tuoksua. Moni on myös tiedustellut, heiluuko talo. ”Tähän vastaan yleensä, että heinäkuun ensimmäisellä viikolla tuulen puhaltaessa 23 metriä sekunnissa näin lampussa pientä liikehdintää, mutta en sen kummempaa”, Henriksson-Wiberg kertoo.

”Varauksettomimmin kelluvaan taloon ovat suhtautuneet lapsivierailijat. Lukemattomat perheen pienimmät ovatkin ilmoittaneet jo eteisessä selkeän halunsa muuttaa taloon.”

Lisätietoja:

”Kelluva asuminen Suomessa – mitä voisi olla?” -asiantuntijaselvitys kokonaisuudessaan

Tiivistelmä kelluvan asuinrakentamisen selvityksestä

Senior Advisor Lasse Rajala, Sweco Finland Oy, p. 050 563 5882 / lasse.rajala@sweco.fi

Hallituksen puheenjohtaja Janine Henriksson-Wiberg, Loviisan Kelluva Kuningatar Oy, p. 050 308 1801 / janine.henriksson@he-wi.fi

Viestintäpäällikkö Minna Matintupa, Osuukunta Suomen Asuntomessut, p. 040 7792101, viestinta@asuntomessut.fi

Toimitusjohtaja Anna Tapio, Osuuskunta Suomen Asuntomessut, p. 040 717 1051 / anna.tapio@asuntomessut.fi

Ympärivuotiseen asumiseen suunniteltuun kelluvaan kotiin, Talo Loviseaan, voi käydä tutustumassa Loviisan Kuningattarenrannan Asuntomessualueella 6.8. saakka

Utredning: Finskt kunnande inom byggandet av flytande hus väcker intresse utomlands – i Finland har byggandet bromsats upp av bristfälliga instruktioner