Pirkanmaan viljelyala säilyi ennallaan vuonna 2023 – luomuala supistui koko maata vähemmän

Pirkanmaan viljelty peltoala on vuonna 2023 noin 167 000 hehtaaria (ha) eli lähes yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Peltotukia haki 3541 maatilaa, mikä on 185 tilaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maatilojen määrä laski noin 5 prosenttia. Tiedot perustuvat kesäkuussa päättyneen vuoden 2023 peltotukihaun hakemuksiin.

– Peltotukia haettiin nyt ensimmäistä kertaa uuden rahoituskauden 2023–2027 tukiehtojen mukaisesti, kertoo valvontapäällikkö Juha Levomäki Pirkanmaan ELY-keskukselta.
– Tukihaun perusteella voidaan huomata, että Pirkanmaalla viljely keskittyy edelleen rehu- ja elintarvikekasvien tuotantoon, mutta selkeästi viljelijöitä kiinnostivat myös uudet ympäristöön ja ilmastoon liittyvät ekojärjestelmän ja ympäristökorvauksen toimenpiteet. Aktiivimaatilojen määrän väheneminen ja tilakoon kasvu on jo pidempään jatkunut valtakunnallinen ilmiö.

Viljelijätuet ovat osa EU:n maatalouspolitiikkaa. Niiden tavoitteena on muun muassa edistää kotimaista ruoantuotantoa sekä älykästä ja kestävää maataloutta.

Yksivuotisia tuotantokasveja ja monimuotoisuuskasveja

Eniten tukea Pirkanmaalla haettiin edellisen vuoden tapaan rehunurmelle (51 000 ha), kauralle (36 000 ha), rehuohralle (21 000 ha) ja kevätvehnälle (13 000 ha). Viljakasveista kauran, rehuohran sekä kevätvehnän ilmoitetut pinta-alat laskivat ja syysvehnän sekä mallasohran pinta-alat kasvoivat vuodesta 2022. Suosiotaan lisäsi myös rehuherne, jonka peltoala kasvoi yli 50 prosenttia noin 2 600 hehtaariin.

Suurimmat muutokset Pirkanmaalla tapahtuivatuuden ekojärjestelmätuen toimenpiteissä. Määrällisesti eniten kasvoi luonnonhoitonurmien pinta-ala, joka on nyt 9 400 hehtaaria. Suhteellisesti eniten (57 %) kasvoi monimuotoisuuskasvien riistapeltojen pinta-ala, joka on nyt noin 2 500 hehtaaria.

Kaikkiaan uuden ekojärjestelmän tukia haki Pirkanmaalla 3370 maatilaa vuonna 2023. Ekojärjestelmätuen toimenpiteillä tuetaan Suomen maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennyksen tavoitteita.

Valtaosa tiloista ympäristösitoumuksen piirissä

Ympäristökorvauksen ehtoihin on sitoutunut Pirkanmaalla 2818 maatilaa eli noin 80 prosenttia kaikista Pirkanmaan tiloista. Näiden tilojen korvauskelpoinen pinta-ala on yhteensä 154 000 hehtaaria eli lähes 93 prosenttia maakunnan peltoalasta.

Ympäristökorvaus perustuu viisivuotiseen ympäristösitoumukseen, joka sisältää tilakohtaisia ja lohkokohtaisia toimenpiteitä. Lohkokohtaisista valinnaisista toimenpiteistä suosituimmat Pirkanmaalla olivat kerääjäkasvit, maanparannus- ja saneerauskasvit sekä turvepeltojen nurmituotanto. Valinnaisiin toimenpiteisiin kuuluva suojavyöhykeala pieneni edellisestä vuodesta yli 80 prosenttia noin 4100 hehtaarista 750 hehtaariin.

Luomun peltoala pieneni vähemmän kuin koko maassa

Pirkanmaan luomuviljelty peltoala on vuonna 2023 noin 29 000 hehtaaria. Laskua viime vuodesta on alle neljä prosenttia, kun samaan aikaan koko Suomen luomuala pieneni Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan kahdeksan prosenttia. Luomun osuus koko viljelyalasta Pirkanmaalla on yli 17 prosenttia, kun koko maassa luomun osuus on vajaa 14 prosenttia.

Viisivuotisen luomusitoumuksen teki Pirkanmaalla yli 450 toimijaa, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisellä sitoumuskaudella. Luomuvalvontajärjestelmästä poistui 50 pirkanmaalaista toimijaa ja siihen liittyi 11 uutta.

– Moni viljelijä luopuu nyt luomusta kannattavuuden vuoksi. Luomutuotannon sitoumusehdot ovat muuttuneet, ja osalla tiloista on haasteita täyttää uutta myyntikasvivaatimusta. Osa luomuviljelijöistä lopettaa kokonaan viljelyn ja vuokraa pellot esimerkiksi luomukotieläintiloille, kertoo ympäristöasiantuntija Marika Arrajoki-Alanen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Myyntikasvivaatimuksella tarkoitetaan luomutuotannon tiukentunutta sitoumusehtoa, jonka mukaan tilalla on viljeltävä myyntikasveja vähintään 30 prosenttia sitoumusalasta jokaisena vuonna. Aiemmin riitti, että myyntikasviehto täyttyi keskimäärin koko viisivuotisen sitoumuskauden aikana.

Pirkanmaa on pitkään ollut yksi luomutuotannon kärkimaakuntia Suomessa sekä luomuviljellyn peltoalan ja luomutilojen määrän perusteella. Luomutiloja on lähes 13 prosenttia kaikista Pirkanmaan maatiloista.

Uudet tukiehdot vaikuttivat ympäristösopimuksiin

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusta haki Pirkanmaalla 140 toimijaa ja kosteikkojen hoitosopimusta kahdeksan toimijaa. Viideksi vuodeksi kerrallaan tehtävillä ympäristösopimuksilla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja suojellaan vesistöjä.

Maatalousluonnon ja maiseman hoitosopimusten pinta-ala laski edellisestä vuodesta noin 25 prosenttia vajaaseen 1 400 hehtaariin. Myös hakemusten määrä väheni lähes kolmanneksella. Kosteikkojen hoitosopimusten hakemusmäärä sekä pinta-ala (vajaa 40 ha) säilyivät ennallaan.

– Pinta-alavähennystä ovat aiheuttaneet tiukentuneet tukiehdot, arvioi maatilatarkastaja Jenna Unnaslahti Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
– Aiemmin sopimukseen hyväksyttiin myös ainoastaan raivaamalla hoidettavia kohteita, kun nyt jokainen sopimuslohko on vuosittain joko laidunnettava tai niitettävä. Myös laidunnuksen osalta kriteerit tiukentuivat eli ympäristösopimuslohkot tulee laiduntaa peltolaitumista erillään.

Hakemusten määrään vaikutti myös se, että aiemmin samalla tilalla saattoi olla useampi voimassa oleva sopimus, kun tällä kaudella niitä tehdään vain yksi kullekin tilalle.

Lisätietoja

Valvontapäällikkö Juha Levomäki
p. 0295 036 067

Ympäristöasiantuntija Marika Arrajoki-Alanen
p. 0295 036 040

Maatilatarkastaja Jenna Unnaslahti
p. 0295 036 027

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

Lue lisää

Peltotuet  (ruokavirasto.fi)

Luomutuotanto (ruokavirasto.fi)

Peltotukien haku: viljapeltojen vieressä kasvaa nyt monimuotoisuuskasveja (Ruokaviraston tiedote)