Pohjoisella Itämerellä tutkitaan panssarilaiva Ilmarisen riskihylkyä
Merentutkimusalus Arandan tutkimusmatka suuntautuu tällä viikolla Utöstä etelään. Suomen ympäristökeskuksen, Rajavartiolaitoksen ja Museoviraston asiantuntijat tutkivat vuonna 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen hylkyä mahdollista öljynpoisto-operaatiota varten. Hylyn tankeissa arvioidaan olevan kevyttä polttoöljyä noin 100 000 litraa.
”Panssarilaiva Ilmarisen hylky on merkittävä ympäristöriski. Mikäli se alkaisi vuotaa öljyä, öljy ajautuisi kohti Suomen rannikkoa ja Saaristomerta, jos tuuliolosuhteet olisivat tyypillisiä. Vuotava öljy olisi vaaraksi meriluonnolle”, toteaa projektipäällikkö Tommi Kontto Suomen ympäristökeskuksesta.
Jos tyhjennysoperaatioon päädytään, se on tarkoitus kilpailuttaa ja tehdä vuoden 2024 aikana.
Hylky mallinnetaan jatkotoimenpiteitä varten
Suomalainen panssarilaiva Ilmarinen upposi ajettuaan miinaan. Laivan hylky makaa noin 80 metrin syvyydessä osittain pohjamutaan uponneena. Työskentely tässä syvyydessä asettaa tutkimuksille omat haasteensa.
Tutkimuksen tarkoitus on laatia hylystä 3D-malli jatkotoimenpiteitä varten ja selvittää, miten hylky voitaisiin tyhjentää öljystä. Mallintamisessa käytetään merentutkimusalus Arandan hydroakustisia laitteistoja, ja hylkyä kuvataan lisäksi ROV-sukellusrobotilla.
Matkan aikana otetaan vesi- ja sedimenttinäytteitä hylyn ympäriltä, mutta itse hylkyyn ei kajota. Hylky kuuluu hautarauhan piiriin, mikä on huomioitu tutkimussuunnitelmassa. Mikäli tankkeja päädytään tulevaisuudessa tyhjentämään, hautarauha varmistetaan operaation aikana.
Suomen aluevesillä on lähes kolmekymmentä riskihylkyä
Suomen aluevesillä arvioidaan olevan toista tuhatta hylkyä. Suuressa osassa niistä voi olla jäljellä merkittäviä määriä öljyä tai muita ympäristölle vaarallisia aineita.
Korkean riskin hylkyjä on lähes 30. Ne ovat tyypillisesti ruostumassa puhki tai sijaitsevat lähellä tärkeitä tai herkkiä luontokohteita.
Hylkyjen saneeraus on osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa
Panssarilaiva Ilmarisen tutkimukset ovat osa Hylkyjen saneeraus vesiensuojelun tehostamisohjelmassa -hanketta, joka saa rahoituksen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Hankkeen vastuuorganisaatio on Suomen ympäristökeskus ja sen toteuttamiseen osallistuvat erityisesti Merivoimat ja Rajavartiolaitos. Suomen ympäristökeskus vastaa ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta ja saneerauksesta. Rajavartiolaitos vastaa pelastustoiminnasta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä tapahtuneissa alusöljyvahingoissa ja aluskemikaalivahingoissa ja sovittaa yhteen siihen varautumista. Rajavartiolaitos on aktiivisesti mukana tukemassa toimenpiteitä, joilla vähennetään etupainotteisesti hylkyjen vuotoriskejä, jotta pitkäkestoisilta ja kalliilta torjuntatoimenpiteiltä voitaisiin välttyä.
Hylkyjen saneerausmahdollisuuksia selvittävässä ja saneerauksia toteuttavassa hankkeessa on tähän mennessä saneerattu 4 hylkyä: ruoppaaja Veli Hangon edustalla, kuivalastialukset Hanna-Marjut ja Fortuna Kihdin selällä sekä moottorialus Beatris Iniön selällä. Edellä mainittujen hylkyjen tyhjennysoperaatiot tehtiin Merivoimien toimesta muiden viranomaisten tuella.
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun. Sen tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkien jätevesistä.
Matkan tuloksista kerrotaan mediatilaisuudessa
Syke järjestää tutkimusmatkan päätteeksi mediatilaisuuden merentutkimusalus Arandalla perjantaina 4.8. Helsingin Salmisaaressa Tammasaarenlaiturilla kello 13–14. Toimittajat ovat tervetulleita paikan päälle kuulemaan tutkimusmatkasta, tutustumaan aluksen kalustoon ja haastattelemaan tutkijoita.
Ilmoitathan osallistumisestasi sähköpostilla viestintäharjoittelija Tytti Juustille osoitteeseen tytti.juusti@syke.fi torstaihin 3.8. kello 11 mennessä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoitathan samalla mahdollisesta erityisruokavaliosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tommi KonttoProjektipäällikkö
Puh:0295 252 278etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme