Helsinki sanoutuu irti nöyryyttävästä nasujaisperinteestä

Osa lukiolaisista on perinteisesti ottanut ensimmäisen vuoden opiskelijat sisään yhteisöönsä rituaalein, joissa on mukana nöyryyttämistä, alistamista ja jopa väkivaltaa. Toisen vuosikurssin opiskelijat ovat järjestäneet nasujaisiksi kutsuttuja tilaisuuksia kouluajan ja -rakennusten ulkopuolella, jolloin lukioiden on ollut mahdotonta puuttua niihin. Lukioilla tai kaupungilla ei ole mitään tekemistä oppilaitosten ulkopuolella järjestettyjen nasujaisten kanssa.

”Emme ole osa tätä perinnettä millään tavalla ja vetoamme opiskelijoihin, jotta he eivät osallistuisi nasujaisiin vapaa-ajalla”, sanoo Helsingin lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja Harri Korhonen.

Mädäntynyttä ruokaa päälle

Entinen helsinkiläislukiolainen muistelee muutaman vuoden takaista nasujaispäiväänsä kertoakseen opiskelijoille ja huoltajille, mitä nasujaisissa tapahtuu.

Koulupäivän jälkeen nuoret kokoontuivat lukionsa eteen puistoon. Kakkosluokkalaiset olivat pukeutuneet armeijapukuihin ja kolmosluokkalaiset toogiin.

”Ykkösillä tosi huonot vaatteet, koska etukäteen tiesimme, että ne menevät pilalle. He leikkelivät saksilla vaatteemme, esimerkiksi pakarat housuista auki. Heti alkoi nöyryyttäminen, joka oli seksuaalissävytteistä.”

Päivä jatkui Kisahallin läheisillä kallioilla, missä ykkösluokkalaisten päälle heitettiin pilaantunutta ruokaa. Ex-lukiolainen muistelee pidätelleensä hengitystään, jottei oksentaisi.

”Se oli mahdollisimman pahanhajusta, ja siitä jäi todella ällöttävä olo. Kananmunia, koiranruokaa, ketsuppia, pilaantuneita ruokia sekoitettuna ämpäreissä… Ensin heitettiin märät tuotteet ja sitten jauhoja päälle.”

Nuoret ampuivat vesipyssyillä myös etikkaa, jota moni sai silmiinsä.

”Olin vasta muuttanut kaupunkiin, eikä minulla ollut vielä koulussa kavereita. Halusin osallistua, jotta tutustuisin ihmisiin. Vaikka koen olevani sosiaalinen, olin tosi ahdistunut tilanteessa.”

Ykkösluokkalaiset joutuivat siirtämään kananmunia ja koiranruoalla täytettyjä kondomeja suusta suuhun. Vanhemmat opiskelijat myös ampuivat vesipyssyillä alkoholia nuorempiensa suuhun.

Opiskelijat joutuivat konttaamaan letkassa Töölönlahdelta Narinkkatorille. Koska vaatteista oli polvet leikelty rikki, matka oli kivulias. Torilla ykkösluokkalaiset joutuivat huutamaan asiattomuuksia ja vannomaan polvillaan ikuista tottelevaisuutta vanhemmille opiskelijoille.

Ryhmäpaine on keskeinen asia nasujaisissa. Se pakottaa nuoret tekemään julkisilla paikoilla asioita, joita ei normaalisti tekisi.

”Kun kävelin nasujaisten päätyttyä yksin koululle, oli tosi tyhjä olo. Olin selviytymismoodissa, halusin vain kotiin. Oli väsynyt ja uupunut olo 4–5 tunnin jatkuvasta nöyryyttämisestä”, entinen lukiolainen muistelee.

”Kaikki ovat arvokkaita”

Nasujaisten perinteessä on kyse yhteisön jäseneksi ottamisesta, tietynlaisesta rituaalista tai kastetilaisuudesta. Se ei kuitenkaan saisi olla nöyryyttävää ja pelottavaa.

”Nasujaiset vaikuttavat opiskelijoiden kokemukseen lukioyhteisön jäsenenä. Haluamme painottaa, että kaikki ovat arvokkaita. Sanommekin opiskelijoille: älkää järjestäkö vapaa-ajalla omia tilaisuuksia, sillä me pidämme kouluissa tervetulotilaisuudet”, Helsingin lukiokoulutuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski sanoo.

Suuri osa opiskelijoista ei halua osallistua nöyryyttämiseen. Silti viime syksynäkin tapahtui asioita, joita puitiin jälkikäteen – myös rikosilmoituksina.

Helsingin poliisi seuraa vuosittain koulujen alkamista ja nuorten kokoontumista kaupungin puistoissa.

”Poliisille nasujaiset näyttäytyvät tapahtumina, joista osa on sellaisia, että julkisella paikalla tapahtuu nöyryyttämistä ja roskaamista. Joskus on tilanteita, joissa vähintään lievän pahoinpitelyn tunnusmerkistö täyttyy. Jos vaikkapa raa’alla kananmunalla kivitetään muutamasta metristä ihmistä päähän, se aiheuttaa varmasti kipua. Se voidaan tulkita pahoinpitelyksi tai lievimmillään lieväksi pahoinpitelyksi”, komisario Katja Nissinen Helsingin poliisista kertoo.

Poliisi ei voi kieltää nasujaisia, joista kuitenkin tulee aina häiriötä. Nissisen mielestä nuorten yhteisten tapahtumien järjestämien on hyvä asia, mutta pahimmillaan tapahtumat ovat osallistujille vaarallisia tai ahdistavia. Ongelma on sekin, että alaikäiset nauttivat päihteitä.

Viime vuonna nasujaisiin liittyvissä rikosilmoituksissa käsiteltiin omaisuusrikoksia, ja samoina viikonloppuina Helsingin puistoissa on tapahtunut nuoriin kohdistuneita ryöstöjä ja pahoinpitelyjä.

”Perinteet täytyy rakentaa uudelleen”

Lukuvuoden aloittamisen tapahtumissa on tärkeää luoda yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä.

”On vaikea ymmärtää, miksi sen pitää tapahtua nöyryyttämällä. Nämä voisivat olla positiivisia tapahtumia, joissa vaikkapa haastetaan ihmisiä kilpailuihin. Näiden pitäisi olla päivänselvästi tilaisuuksia, joiden kanssa poliisilla ei ole mitään tekemistä,” komisario Nissinen painottaa ja lisää:

”Joskus perinteet täytyy rakentaa uudelleen, kun ne eivät enää ole tätä päivää.”

Hän on itsekin ollut lukioaikoinaan nasutettavana. Teemana oli orjamarkkinat, ja hänet ”ostanut” opiskelija puki hänet turhan paljastavaan asuun.

”Pikkumustissa piti suorittaa pitkin päivää erilaisia tehtäviä. Tämä ei olisi millään lailla hyväksyttävää nykypäivänä. En muistele nasujaisia niin, että niiden kautta pääsi yhteisöön. Se ei ollut kivaa, eikä se ole asioita, joita lukiosta muistelen”, Nissinen sanoo.

Haastateltu ex-lukiolainen osallistui nasujaisiin myös seuraavana vuonna, tällä kertaa nasuttajana. Kyse on eräänlaisesta koston kierteestä, joka tulisi katkaista.

”Jälkikäteen tulee järkyttävä fiilis siitä, että on ollut mukana tällaisessa. Haluaisin pyytää ihmisiltä anteeksi.”

Hän miettii, että niille, jotka ovat aiemmin elämässään kokeneet seksuaalista tai muuta väkivaltaa, nasujaiset voi olla traumaattinen kokemus. Lisäksi monelle voi jäädä pelko, että tapahtumat ilmestyvät myöhemmin kuvina ja videoina sosiaaliseen mediaan.

”On oikeasti tärkeää painottaa kaikille opiskelijoille, ettei nasujaisiin tarvitse osallistua, ja tarjota korvaavaa toimintaa.”

Porkkanana 1000 euroa rahaa

Helsingin kaupungin lukioiden oppilaskunnat ovat tänä vuonna saaneet 1000 euroa ylimääräistä rahaa toimintaansa, jos ne sitoutuvat järjestämään uusille opiskelijoille tapahtuman, jossa nöyryyttämistä ei ole. Oppilaskunnat ovat tarttuneet tilaisuuteen aktiivisesti.

Joukkokokoontumisia Helsingin puistoihin ei toivota: poliisi on usein lukuvuoden alkaessa joutunut tyhjentämään puistot ihmisistä, joita on voinut paikalla jopa 1500. Suuret ihmisjoukot aiheuttavat vaaratilanteita ja vahinkoja, ja ihmismassojen valvominen vie poliisilta resursseja.

”Joku muu voisi olla samaan aikaan suuremmassa hädässä”, Nissinen toteaa.

Huoltajien on tärkeää tietää sekin, että nasujaisissa on usein päihteitä tarjolla alaikäisille ja ylilyönnit mahdollisia. Ryhmäpaine asettaa nuoret tilanteeseen, jossa on vaikea kieltäytyä.

Poliisi korostaa, että lukuvuoden alkuun liittyvissä tapahtumissa ei saa käyttää päihteitä, alistaa tai nöyryyttää ketään eikä varsinkaan syyllistyä rikoksiin. Jos jätettä tai roskaa syntyy, tulee paikat siivota heti.

Helsingin kaupunki painottaa lopuksi, että nuoret ovat tervetulleita kaikkialle kaupunkitilaan hengailemaan ja että lukuvuoden aloitus on otollinen aika tutustua uusiin ihmisiin ja tehdä kivoja asioita yhdessä.