Ympäristökriisin taustalla on luonnon aliarvostus
Nature-tiedelehdessä julkaistun tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan ympäristökriisin taustalla on luonnon aliarvostus. Tutkimuksessa tunnistetut neljä arvokeskeistä lähestymistapaa auttavat luomaan edellytykset muutokseen, jota oikeudenmukaisempi ja kestävämpi tulevaisuus vaatii. Nämä ovat luontoon liittyvien arvojen monimuotoisuuden tunnistaminen, näiden moninaisten arvojen sisällyttäminen päätöksentekoon, politiikan uudistaminen ja institutionaaliseen muutokseen kannustaminen sekä yhteiskunnallisten normien ja tavoitteiden muuttaminen kestävyyslähtöisten arvojen tukemiseksi yhteiskunnan eri alueilla.
Tällä hetkellä markkinalähtöiset luontoarvot, kuten tehotuotettuihin elintarvikkeisiin ja muihin hyödykkeisiin liittyvät arvot, ajavat usein ei-taloudellisten arvojen ohi. Viimeksi mainittuja ovat muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutuminen tai kulttuuri-identiteettien vaalimisen kaltaiset arvot, jotka ovat yhtä lailla välttämättömiä yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kestävyydelle.
Myös suojelualueverkostojen laajentamisessa ja muissa luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevissa linjauksissa suositaan usein tarkkaan rajattuja luontoa koskevia arvoja. Näin niillä yhtenään syrjäytetään alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen arvoja, vaikka näiden on usein osoitettu suojelevan luonnon monimuotoisuutta alueillaan.
– Oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi on ehdottomasti unohdettava lyhyen aikavälin tuottoihin ja talouskasvuun keskittyminen, jonka takia taloudellisissa ja poliittisissa päätöksissä on sivuutettu luonnon moninaiset arvot, sanoo professori Christopher Raymond Helsingin yliopistosta. Raymond on yksi Naturessa julkaistun tutkimuksen kirjoittajista ja yksi hallitustenvälisen luontopaneelin IPBESin arvoraportin (Assessment Report on Diverse Values and Valuation of Nature) pääkirjoittajista.
Kaikissa yhteiskunnissa on laajalle levinneitä ja vakiintuneita arvoja, jotka ovat iskostuneet yhteiskunnallisiin normeihin. Luonnon merkityksestä ihmisille on säädetty jopa lakeja, ja sille on tarjottu erityisiä perusteluja. Näihin kuuluvat välinearvo, itseisarvo ja merkityksellisyyden kokemukseen liittyvät arvot, ja ihmiset ilmaisevat niitä jokapäiväisessä elämässään. Kaikkia luonnon arvon eri tyyppejä voidaan mitata laajalla menetelmien kirjolla, joka perustuu taloudellisiin, ekologisiin ja sosiokulttuurisiin arvon mittareihin.
– Luonnon arvojen luokittelu kuvaa sitä, miten monimuotoiset maailmankatsomukset ja tietämysjärjestelmät muokkaavat luonnon arvojen käsitteellistämistä ja ilmaisua sekä niiden arvioimista. Yksittäisten arvojen lisäksi se kohdistaa huomion siihen, kenen arvot otetaan huomioon ympäristöpolitiikassa ja päätöksenteossa, Raymond toteaa.
– Peräänkuulutamme yhteiskunnallisia rakenteita ylläpitävien arvojen uudelleenjärjestelyä edistämällä yhtenäisyyden, huolenpidon, solidaarisuuden, vastuullisuuden, vastavuoroisuuden ja oikeudenmukaisuuden kaltaisia arvoja, niin ihmisten kuin luonnonkin osalta. Maailmanlaajuiseen luonto- ja ilmastokriisiin vastaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan läpileikkaavaa muutosta, ja osana sitä on siirryttävä eri luontoarvot huomioivaan päätöksentekoon. Nämä kriisit liittyvät läheisesti muihin yhteiskunnan ja ympäristön epäkohtiin, kuten saasteiden lisääntymiseen, uusiin pandemioihin ja ekologiseen epäoikeudenmukaisuuteen. Tämä edellyttää ’kehityksen’ ja ’hyvinvoinnin’ uudelleenmäärittelyä sekä niiden moninaisten tapojen tunnistamista, joilla ihmiset suhtautuvat ja samaistuvat toisiinsa ja luontoon.
Nyt jos koskaan tarvitaan parempaa ymmärrystä siitä, miten ja miksi yksityishenkilöt ja julkiset päättäjät arvostavat tai aliarvostavat luontoa. On hyvä asia, että Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen (GBF) ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kaltaiset kansainväliset sopimukset edellyttävät kattavaa ja osallistavaa prosessia, jossa luonnon arvot otetaan osaksi konkreettisia toimia. Hallitsevassa ympäristö- ja kehityspolitiikassa keskitytään kuitenkin edelleen kapeisiin markkinapohjaisiin luontoarvoihin.
Nyt julkaistavassa tutkimuksessa korostetaan sitä, että alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen sekä niiden oikeuksia ja alueita tukevien instituutioiden maailmankatsomusten ja arvojen tunnistaminen ja huomioon ottaminen mahdollistaa myös entistä osallistavampaa politiikka, mikä johtaa parempiin lopputuloksiin sekä ihmisten että luonnon kannalta.
– Analyysimme osoittaa, että paras vaihtoehto GBF-kehyksen, kestävän kehityksen tavoitteiden ja muiden globaalien tavoitteiden saavuttamiseksi on punoa yhteen luonnon monet arvot yhteiskunnan ja kansantalouden kaikilla osa-alueilla, sanoo professori Unai Pascual Baskimaan ilmastonmuutoskeskuksesta ja Ikerbasque-tiedesäätiöstä. Pascual johti tutkimusta ja toimi myös IPBESin arvoraportin yhtenä puheenjohtajana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Christopher Raymond
professori
EKOSYSTEEMIT JA YMPÄRISTÖ -TUTKIMUSOHJELMA
christopher.raymond@helsinki.fi
0294157836
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme