Päiväperhosten kannat vahvistuneet ja kimalaiset toipuneet viime kesän notkahduksesta
Kuluneena kesänä useimmat päiväperhoslajit ovat esiintyneet edellisvuotta runsaampina. Myös kimalaisten lisääntyminen on onnistunut, sillä heinäkuusta lähtien niitä on tavattu tuntuvasti edellisvuotta runsaammin.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) keräämien ennakkotietojen perusteella kuluva pölyttäjäkesä on ollut selvästi edellisvuotta parempi. Valtaosaa sekä päiväperhos- että kimalaislajeista on tavattu seurannoissa edelliskesää runsaampina. Tämä on huojentavaa etenkin kimalaisten osalta, sillä viime kesä oli niille epäsuotuisa.
Etelärannikolla on viime vuoden tavoin kärsitty kuivuudesta, mistä on ollut haittaa myös pölyttäjille. Muualla maassa sateita on tullut pölyttäjien kannalta vähintään riittävästi. Elokuussa runsaat sateet ovat vaikeuttaneet havainnointia, joten loppukesän pölyttäjätilannetta on vielä vaikea arvioida.
Useimmat päiväperhoslajit runsastuneet
Ennakkotietojen perusteella runsastuneita päiväperhoslajeja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin vähentyneitä. ”Perhoskesä näyttää kokonaisuutena katsottuna erinomaiselta. Tässä on kuitenkin alueellista vaihtelua, sillä etenkin etelärannikolla ankara kuivuus on laskenut perhosten määrää”, kertoo tutkija Janne Heliölä Sykestä.
Päiväperhosia tavattiin touko- ja kesäkuussa keskimäärin viimevuotista enemmän. Vähäsateinen ja aurinkoinen sää suosi sekä perhosia että niiden havainnointia. Heinäkuusta alkaen päiväperhosten kokonaismäärät ovat jääneet hieman edelliskesää alemmiksi. Tämä johtunee paljolti epävakaista sääoloista, jotka ovat vaikeuttaneet perhosten havainnointia. ”Loppukesä on ollut sateista huolimatta melko lämmin. Tämä suosii kehittymässä olevia perhostoukkia, ja lupailee hyvää seuraavalle kesälle”, arvelee Heliölä.
Yleisimmistä lajeista tesma- ja lanttuperhonen runsastuivat selvästi parin heikomman vuoden jälkeen. Myös esimerkiksi piippopaksupään ja tummapapurikon sekä niitty-, orvokki- ja ketohopeatäplän kannat ovat vahvistuneet tuntuvasti. Selvimmin ovat vähentyneet nokkos- ja etenkin neitoperhonen. ”Nokkos- ja neitoperhosten kesäpolvi on täysin kateissa. Lienevätkö toukat kärventyneet kuivuuteen”, pohti muuan perhosten havainnoija Lounais-Suomesta.
Vaeltavista perhosista amiraali ja ohdakeperhonen ovat olleet vähälukuisia, kaali- ja naurisperhonen puolestaan viime vuotta runsaampia. Lisäksi saatiin ilahduttavan monta yksittäishavaintoa tummaverkkoperhosesta, kalliosinisiivestä sekä puro- ja lehtohopeatäplästä, jotka ovat kaikki uhanalaisia lajeja.
Kimalaisten lisääntyminen onnistui edellisvuotta paremmin
Kimalaisten määrä väheni viime kesänä tuntuvasti, minkä vuoksi tänä keväänä kimalaisia havaittiin selvästi edellisvuotta vähemmän. Kesäkuussa kimalaismäärät kuitenkin nousivat jo edellisvuoden tasolle, ja heinä-elokuun aikana yli kaksinkertaisiin lukemiin. ”Tämä kertoo, että tällä kertaa kimalaisten pesänmuodostus ja työläisten tuotanto onnistuivat varsin hyvin. Heikko viime vuosi jäi siten tilapäiseksi notkahdukseksi. Viime viikkojen runsaat sateet ovat pitäneet kukkien medentuotannon hyvänä, mikä lupailee kimalaisille suotuisaa loppukesää”, sanoo Heliölä.
Yleisimmistä kimalaislajeista etenkin kartano- sekä peltokimalainen ovat runsastuneet, samoin hieman harvalukuisemmat musta- ja tarhakimalainen. Vain pensas- ja maakimalaisen havaintomäärät jäivät edellisvuoden tasolle. Harvinaisemmista lajeista hevos- ja uralinkimalaista on havaittu viime vuotta vähemmän, pohjoiseen painottuvaa korpikimalaista puolestaan enemmän.
Pitkäjänteistä pölyttäjäseurantaa
Vapaaehtoiset havainnoijat keräävät vuosittaista seurantatietoa sekä päiväperhosista että kimalaisista. Tässä tiedotteessa esitetyt arviot perustuvat 6.8. mennessä tallennettuihin havaintoaineistoihin, jotka vastaavat yli puolta kesän havaintomäärästä. Syksyllä saatavat lopulliset arviot tulevat tarkentumaan etenkin loppukesän lajien osalta, sillä niiden lento on edelleen käynnissä.
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.
Syke ylläpitää myös vuonna 2019 käynnistynyttä kimalaisseurantaa. Seuranta alkoi kaksivuotisena pilottina, mutta laajan kiinnostuksen ansiosta se on saanut jatkoaikaa. Seurannan toiminta pyritään turvaamaan jatkossakin. Suomessa esiintyy yhteensä 38 kimalaislajia, joista seurannassa on tavattu 28.
Pölyttäjiä on tarpeen seurata pitkäjänteisesti, sillä niiden kannat vaihtelevat suuresti lähinnä kesän sääoloista riippuen. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen vaihtelun takana piilevät kehitystrendit. Pitkällä aikajänteellä pölyttäjälajistomme muutoksiin vaikuttavat ennen kaikkea sopivien elinympäristöjen väheneminen sekä ilmaston lämpeneminen.
”Kun on jo vuosia omaa reittiä laskenut, niin alkaa olla kokonaiskuva tästä alueesta. Ja silti aina on mielenkiintoista lähteä linjalenkille, jos kuitenkin näkisi jotain uutta!”, toteaa muuan havainnoija.
Tiedotteen kuvat ja graafit ovat tiedotusvälineiden käytettävissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus (Syke) p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme