Suomen merimetsokanta kasvoi neljän taantumavuoden jälkeen yli kymmenen prosenttia

Merimetsokannan kasvu keskittyi eteläiselle Selkämerelle ja läntiselle Suomenlahdelle, joissa lisäys oli noin 2 500 ja vajaa 2 300 pesää. Merenkurkussa pesämäärä sen sijaan pieneni viidettä vuotta peräkkäin ja pesiä oli noin 440 vähemmän kuin edelliskesänä. 

Koko Suomenlahdella merimetsokanta kasvoi vajaalla kolmanneksella ja Selkämerellä viidenneksellä. Merenkurkussa puolestaan kanta pieneni lähes viidenneksellä. Saaristomerellä ja Perämerellä pesämäärät pysyivät ennallaan.

”Edeltävä talvi oli keskimääräistä lauhempi Euroopassa, mikä on edesauttanut merimetsojen selviytymistä talven yli ja voinut vaikuttaa kannan kasvuun myös Suomessa. On myös mahdollista, että muissa Itämeren maissa syntyneitä merimetsoja on siirtynyt pesimään meille. Merimetson pesimäkanta oli neljä prosenttia, noin 1 200 pesää, suurempi kuin kannan huippuvuotena 2018”, sanoo tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjanlahden merimetsokanta kasvoi kokonaisuutena kymmenen prosenttia. Pohjanlahdella oli noin 13 900 pesää, joista Selkämerellä noin 9 670, Perämerellä 2 195 ja Merenkurkussa 2 030. Suomenlahdella oli noin 9 590 ja Saaristomerellä 4 430 pesää. Sisämaassa havaittiin vain yksi muutaman parin yhdyskunta Päijät-Hämeessä.

Suomenlahdella ja Selkämerellä sijaitsi kummassakin noin kolmannes merimetson pesistä, Saaristomerellä vajaa viidennes ja sekä Merenkurkussa että Perämerellä alle kymmenen prosenttia.

Suuret yhdyskunnat hallitsevia

Merimetsoyhdyskuntia havaittiin Suomessa 51, jotka pesivät yhteensä 68 luodolla tai saarella ja yhdyskunnista seitsemän pesi pikkuporukoissa pelkästään merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.

Viidessä suurimmassa yhdyskunnassa pesi puolet koko Suomen merimetsokannasta. Pelkästään Rauman sataman yhdyskunnassa, jossa laskettiin noin 6 830 pesää, pesi neljännes kaikista merimetsoista. Seitsemän seuraavaksi suurinta yhdyskuntaa, joissa oli kussakin noin 1 000–2 000 pesää, sijaitsivat Porvoossa (2 kpl), Espoossa, Kirkkonummella, Porin Enäjärvellä, Mustasaaressa ja Kokkolassa.

Rauman sataman merimetsoyhdyskunta on historian suurin Suomessa todettu lintuyhdyskunta. Samassa yhdyskunnassa pesi lisäksi satakunta harmaahaikaraparia, kymmenkunta jalohaikaraparia sekä merikotkapari jo kolmatta vuotta. ”Yhdyskunnan tuleva, luontainen kehitys riippuu poikasille sopivan kalaravinnon runsaudesta riittävän lähellä pesimäpaikkaa sekä siitä, pesiikö merikotkapari jatkossakin paikalla. Pesivä kotkapari suojaa yhdyskuntaa pesimättömien nuorten merikotkaporukoiden saalistukselta. Tänä kesänä 10–20 yksilön suuruisten merikotkaparvien havaittiin saalistaneen merimetson poikasia useassa suuressakin yhdyskunnassa”, Rusanen kertoo.

Kuntatasolla merimetsokanta kasvoi eniten Raumalla, missä sataman yhdyskunta kasvoi lähes puolella, 2 130 pesällä.  Kirkkonummella kasvua oli noin 1 000 pesää, kun yhdyskunta palasi taantumavuoden jälkeen aiempien vuosien vahvuuteensa. Merkittävää kasvua havaittiin myös Porvoossa, Raaseporissa ja Porissa, joissa määrät kasvoivat noin 450–650 pesällä. Kanta pieneni eniten Kristiinankaupungissa 930 pesällä ja Mustasaaressa 510 pesällä. Myös Hangon, Uudenkaupungin ja Siikajoen pesämäärät olivat selvässä laskussa.

Merimetsoyhdyskuntien pesimäala oli yhteensä noin 60 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus on edelleen selvässä kasvussa. Tänä kesänä puupesien osuus oli jo lähes 60 prosenttia koko pesämäärästä, kun neljä vuotta aiemmin osuus oli vain neljännes. Sisäsaaristossa ja puissa pesivien yhdyskuntien osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen, pesäpoikasiin kohdistuvan, saalistuksen myötä. Lisäksi eräät merikotkien saalistukselle jo vuosia altistuneet yhdyskunnat ovat pienentyneet ja vaihtaneet myös pesimäpaikkojaan.

Yhdyskuntien kokonaismäärä ei muuttunut, vaikka pesämäärä kasvoi

Tänä vuonna reilu tusina yhdyskuntaa autioitui edellisvuodesta. Suunnilleen saman verran todettiin kokonaan uusia tai välivuoden jälkeen uudestaan pesinnän aloittaneita yhdyskuntia. Yhdyskuntia oli kaikkiaan pari vähemmän kuin edelliskesänä. Kokonaan uudet muutaman kymmenen pesän suuruiset yhdyskunnat todettiin Siuntiossa, Inkoossa, Hangossa, Kaarinassa, Maskussa, Korsnäsissä ja Kokkolassa.

Laittomia merimetsoyhdyskuntien häirintöjä havaittiin tänä kesänä ainakin Loviisassa, Porvoossa, Sipoossa, Hangossa ja Kristiinankaupungissa.

Merimetsoseurannasta

Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin osallistui kesällä 2023 yli 80 henkilöä. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä. Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle.