Kadonneet kalanpyydykset halutaan pois luonnosta
Suomen ympäristökeskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry tiedottavat:
Maaliskuussa 2023 käynnistyneen Re:Fish-hankkeen tavoitteena on vähentää vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevaa roskaa ja ehkäistä roskaantumista. Kolmivuotisen hankkeen aikana Itämeren rannikkoalueilta poistetaan haamuverkkoja eli kalastusverkkoja, jotka ovat jääneet vesistöön. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan käytöstä poistettujen kalastusverkkojen keräystä.
Vesistöihin kadonneet kalastusvälineet ovat ongelma luonnolle ja haittaavat niin kalastajia kuin muita vesistöjen äärellä virkistäytyviä. Esimerkiksi haamuverkot aiheuttavat takertumisvaaraa ja vahingoittavat lintuja, kaloja ja nisäkkäitä. Lisäksi kalastusvälineissä käytettävät materiaalit pilkkoutuvat vedessä mekaanisen hankautumisen ja auringon säteilyn seurauksena muoviroskaksi, ja joistakin pyydysten osista liukenee veteen haitallisia aineita.
Re:Fish-hankkeessa Itämeren rannikoilta poistetaan vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevia haamuverkkoja ja muita kalanpyydyksiä haraamalla ja sukeltamalla. Suomen ympäristökeskus (Syke) kerää haamuverkkoja Suomenlahden ja Selkämeren rannikoilta sekä Saaristomeren alueelta.
"Haluamme keskittää keräykset niille alueille, mistä haamuverkkoja löytyy kaikkein todennäköisimmin. Siksi kartoitamme vapaa-ajan kalastuksen entisiä ja nykyisiä painopistealueita esimerkiksi haastattelemalla kalastajia, kalastuksen parissa työskenteleviä toimijoita ja vesilläliikkujia", kertoo Syken vanhempi tutkija Pekka Kotilainen.
Kalastusvälineiden kierrätys on yleisesti vasta alkutekijöissään. Niille ei ole kierrätysverkostoa eikä keräyspisteitä. Vanhoja ja rikkinäisiä verkkoja säilytetään usein ulkona ja ajan kuluessa ne hajoavat ja päästävät maahan mikromuovia. Hankkeen aikana pilotoidaan käytöstä poistettujen kalastusverkkojen keräystä Pidä Saaristo Siistinä ry:n (PSS ry) Roope-palvelupisteiden yhteydessä. Erilliset keräyskampanjat järjestetään erikseen ilmoitettavana ajankohtana kesällä 2024.
"Käytöstä poistettuja verkkoja tullaan keräämään muun muassa vapaa-ajan kalastajilta ja mökkiläisten varastoista. Osa kerättyjen verkkojen materiaaleista analysoidaan, jotta saadaan selville niiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet. Näin luomme pohjaa vapaa-ajan kalastusvälineiden kierrätysverkostolle tuottajien, jälleenmyyjien, käyttäjien ja kierrätystoimijoiden välille", kertoo PSS ry:n projektipäällikkö Jutta Vuolamo.
Re:Fish on kolmivuotinen Euroopan unionin rahoittama Interreg Central Baltic -hanke, jota koordinoi ruotsalainen Håll Sverige Rent -säätiö. Suomessa hankkeeseen osallistuvat Syke ja PSS ry, ja Virossa hankkeessa on mukana Tarton yliopiston yhteydessä toimiva Viron merentutkimuslaitos.
Re:Fish kannustaa kansalaisia ilmoittamaan löytämistään tai kadottamistaan kalanpyydyksistä. Rannoilta kerätyt kalastukseen liittyvät roskat voi raportoida Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -sovelluksella. Löydetyistä ja kadonneista pyydyksistä voi ilmoittaa Suomen ympäristökeskukselle tämän linkin tai alla olevan QR-koodin kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen
Suomen ympäristökeskus (Syke)
etunimi.sukunimi@syke.fi
p. 0295 251 317
Projektipäällikkö Jutta Vuolamo
Pidä Saaristo Siistinä ry
etunimi.sukunimi@pssry.fi
p. 040 458 9156
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen
Suomen ympäristökeskus (Syke)
etunimi.sukunimi@syke.fi
p. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme