Etä- ja hybridityötä tekevä, onko kotisi radonturvallisuus tutkittu?

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota voi kulkeutua maaperästä kotien ja muiden rakennusten sisäilmaan. Uraanista hajoamistuotteena syntyvää radonia voi esiintyä korkeina pitoisuuksina eri puolilla maata, sillä Suomen maaperän uraanipitoisuus on korkea.

Altistuminen radonille ei aiheuta välittömiä oireita, kuten yskää tai päänsärkyä, mutta pitkäaikainen altistus aiheuttaa keuhkosyöpää.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan radonista saa keuhkosyövän vuosittain noin 150–270 henkilöä Suomessa. Radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja.

Korkeat radonpitoisuudet Suomessa

Työpaikoille ja julkisille tiloille on laissa määritelty radonmittausvelvoite ja viitearvot, joiden ylittyessä on ryhdyttävä korjaaviin toimiin. Sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ilmaa.

Maailman terveysjärjestö WHO ohjeistaa asunnon radonpitoisuuden enimmäisarvoksi 100 Bq/m3. Uudisrakennuksissa rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on 200 Bq/m3.

"Viitearvo ei tarkoita sitä, että valmiin asunnon tai uuden talon sisäilman radonpitoisuus olisi todennettu virallisin mittauksin", Raksystems Suomen Radonhallinnan liiketoimintapäällikkö Mikko Näppä sanoo.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat moniin muihin maihin verrattuna korkeita. Vuodelta 2020 olevan STUKin pientalojen mittaustulostaulukon mukaan radonmitattujen kotien keskiarvo on ollut esimerkiksi Helsingissä 157, Lappeenrannassa 210, Tampereella 368 ja Lahdessa 447 Bq/m3.

Etätyöläisen kotikonttori on hyvä tutkia

Suomessa on nimetyt radonriskialueet. STUKin tavoin Raksystems suosittaa radonmittauksia tehtäväksi koko maassa.

"Hybridi- ja etätyön myötä kotona vietetään yhä enemmän aikaa. Radonmittaukset on siksi suositeltavaa tehdä viimeistään nyt myös pientaloissa, eli omakoti-, pari- ja erillistaloissa, sekä taloyhtiöissä. Mittaus tuo varmuuden ja on halpa henkivakuutus", Näppä sanoo.

Radonmittaus on edullinen hyvinvointiteko: 1–2 kuukauden salijäsenyyden hinnalla saa STUKin hyväksymän virallisen radonmittauksen ja laboratoriossa analysoidun tuloksen kodin sisäilman radonpitoisuudesta.

Virallinen mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta. Se suoritetaan purkkimittauksena virallisella mittauskaudella, joka on Suomessa syyskuun alusta toukokuun loppuun.

Tulitikkuaskin kokoisia radonmittauspurkkeja sijoitetaan kotiin yleensä 1–3 kappaletta kodin koosta ja kerrosmäärästä riippuen. Mittaus ei vaikuta normaaliin arkeen mitenkään. Mittaustuloksen saa 2–4 viikon päästä siitä, kun mittauspurkit on postitettu takaisin.

"Jos mittauksissa löytyy viitearvon ylitys, ongelma on korjattavissa esimerkiksi tiivistämällä rakenteita, parantamalla ilmanvaihtoa tai asentamalla tehokkaita radonimureita. Jos sisäilman kanssa on ollut muuta ongelmaa, niin se voi korjautua siinä samalla", Näppä kertoo.