Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen
Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyö on osoittautunut lupaavaksi keinoksi saada nuorten ääni kuuluviin kaupunki- ja aluesuunnittelussa. Tämä selvisi tutkimushankkeessa, jossa kokeiltiin suunnittelijoiden osallistumista oppitunneille. Kokemusten pohjalta koottiin muistilista avuksi yhteistyöstä kiinnostuneille opettajille, rehtoreille ja suunnittelun edustajille sekä toimintasuositukset kansalliselle kehitystyölle.
Kaupunki- ja aluesuunnittelijat tarvitsevat tietoa nuorten näkökulmista, arvoista ja tarpeista voidakseen tehdä suunnitelmista laadukkaita ja kestävän kehityksen mukaisia. Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyön kautta nuoret voivat osallistua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun oppitunneilla. Oppitunneilla mahdollisuus osallistua ja tuottaa tietoa tavoittaa niitäkin nuoria, jotka eivät osallistuisi muulla tavoin.
Koulun näkökulmasta yhteistyö auttaa kehittämään nuorten toimijuutta. Konkreettiset osallistumismahdollisuudet tukevat nuorten valmiuksia edistää kestävyyttä tulevaisuudessa myös muissa toimintaympäristöissä ja yhdessä toisten nuorten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
Vuoropuhelu lisäsi nuorten ymmärrystä kaupungin toiminnasta
Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman URGENT-hankkeen toimintatutkimuksessa nuoret tekivät oppitunneilla ehdotuksia kaupungin osallistuvaan budjetointiin ja maakuntaohjelman valmisteluun. Mukana oli kahdeksasluokkalaisten koko ikäluokka kouvolalaisesta peruskoulusta ja valinnaiskurssin opiskelijat lukiosta Helsingissä. Opintojaksoilla nuoret myös keskustelivat vierailevien suunnittelijoiden kanssa kestävästä suunnittelusta.
Tietoa koottiin havainnoimalla oppitunteja ja lukiossa opettajat myös lähettivät oppituntien jälkeen ääniviestejä tutkijoille, joissa he reflektoivat oppitunnin kulkua ja ilmapiiriä. Nuorten kokemuksia koottiin haastatteluilla opintojakson lopulla. Myös opettajia ja suunnittelijoita haastateltiin.
"Nuoret olivat olettaneet kaupungin työntekijöiden olevan vastahakoisia kaikessa, mutta he yllättyivät keskustelun sujuvuudesta ja siitä, miten paljon kaupunki jo tekee kestävyyden edistämiseksi", kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Iikka Oinonen.
Konkreettiset osallistumismahdollisuudet tukevat toimijuutta
Hankkeessa toteutettiin lisäksi valtakunnallinen kysely, jolla selvitettiin 15–29-vuotiaiden toimijuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyyn vastasi 940 nuorta. Hieman yllättäen ne nuoret, jotka ilmoittivat tuntevansa hyvin omat vaikuttamismahdollisuutensa kestävyysasioissa, vastasivat hyödyntävänsä niitä vain harvoin. Myös matala luottamus oman toiminnan vaikuttavuuteen ennusti matalaa toimijuutta.
Toimijuuden toteutumista voidaan kasvatuksessa tukea antamalla nuorille valmiuksia ymmärtää ja käsitellä kestävyysmurrokseen liittyvän tiedon epävarmuuksia ja ristiriitoja sekä tarjoamalla nuorille kaupunkisuunnitteluun osallistumisen tapaisia konkreettisia vaikuttamisen kokemuksia, jotka vahvistavat heidän luottamustaan oman toiminnan vaikuttavuuteen.
Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen
Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta tutkimushankkeessa koottiin muistilista opettajille, rehtoreille ja suunnittelun edustajille.
Koulun ja suunnittelun yhteistyön harkitsemisen voi aloittaa tunnistamalla yhteistyötä tukevia ja estäviä tekijöitä organisaatioiden sisällä. Yhteistyön toteuttamisessa on hyvä lähteä liikkeelle tunnustellen ja pyrkiä rakentamaan riittävän jaettua näkemystä yhteistyön tarkoituksesta, osapuolten tavoitteista, odotuksista ja vastuista.
Muistilista löytyy kokonaisuudessaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta raportista: Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla - Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen
Kansallinen työ tukemaan yhteistyön hyödyntämistä laajemmin
Koulut ja suunnitteluorganisaatiot voivat kehittää yhteistyötään itse paikallisesti. Lisäksi kehitystyötä on tehtävä myös alueellisella ja kansallisella tasolla. Hanke ehdottaa kolmea toimintalinjaa hallinnolliset rajat ylittävän yhteistyön tukemiseksi.
1) Yhteistyötä helpottaa, jos koulut ja suunnitteluorganisaatiot nimeävät kontaktihenkilöt, jotka huolehtivat yhteistyöehdotusten välittymisestä organisaatioiden välillä ja sisällä. Kontaktihenkilöistä voi muodostua oma verkostonsa tai osa jotain olemassa olevaa alueellista verkostoa. Verkostoitumista voi tukea kansalliselta tasolta.
2) Kestävyys-, yhteiskunta-, kansalais-, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta voidaan kehittää kokonaisuutena, osana yhteiskunnan kollektiivista sivistymistä.
3) Koulun ja suunnittelujärjestelmän yhteistyötä voidaan edistää kokeilemalla kaikilla hallinnon tasoilla. Valtionhallinnon toimijat voivat koota ja jakaa tietoa kokemuksista ja hyvistä käytännöistä.
Suositukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa URGENT-hankkeen toimintasuosituksista: Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen
Nuoret kaupunki- ja aluesuunnittelussa - yhteinen ja sukupolvien välinen oppiminen kestävyysmuutoksen vauhdittajana (URGENT) on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke, joka päättyy elokuussa 2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iikka OinonenTutkija
Puh:0295 251 014etunimi.sukunimi@syke.fiMaija FaehnleErikoistutkija
Puh:0295 251 109etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- URGENT-hanke syke.fissä
- Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla - Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 24/2023.
- Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Tutkimushankkeen toimintasuosituksia / Urgent.
- Oinonen, I., Seppälä, T., Paloniemi R. 2023. How does action competence explain young people’s sustainability action? Environmental Education Research.
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme