Veronmaksajat laski: Palkansaajan verotus kevenee 0,6-1,3 prosenttiyksikköä vuonna 2024
Palkansaajamaksujen muutokset ja hallituksen verokaavailut keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,7 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 340 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 1,0 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,7 prosenttiyksikköä.
Suurimmillaan kevennys on 14000 euron kuukausituloilla 1,3 prosenttiyksikköä, mihin vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla.
Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun oletetaan alenevan 0,71 prosenttiyksikköä, sairausvakuutuksen päivärahamaksun 0,25 prosenttiyksikköä ja sairaanhoitomaksun 0,08 prosenttiyksikköä. Lisäksi on huomioitu valtiovarainmininisteriön budjettiehdotukseen sisältyvät työtulovähennyksen korotus sekä solidaarisuusveron jatkaminen.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttaa, että palkansaajien verotuksen keveneminen on ensi vuonna käytännössä sosiaalivakuutusmaksujen alenemisen varassa.
Työttömyysvakuutusmaksun aleneminen on luonnollinen seuraus työllisyyden paranemisesta ja työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Lisäksi hallituksen toimet vaikuttavat osaltaan työttömyysturvamenoihin, joiden kattamiseen maksuja kerätään.
- Hallituksen ei tule tässä tilanteessa omilla veroratkaisuillaan keinotekoisesti jarruttaa työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen vaikutuksia, katsoo Lehtinen.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vaivainen 100 miljoonan euron siivu.
- Hallitusohjelman mukaista veronkevennystä ollaan panttaamassa aivan turhaan. Valtiontaloutta ei auteta lykkäämällä jo päätettyä kevennystä vaalikauden loppuvuosille.
Lehtinen muistuttaa, että palkansaajan nettoansioiden ostovoima on inflaation kiihdyttyä tänä vuonna romahtanut alimmilleen 15 vuoteen ja talous on kääntymässä taantumaan. Siksi on erityisen tärkeää huolehtia suomalaisten ostovoiman paranemisesta ensi vuonna.
- Ostovoimaa pitää vahvistaa tässä ja nyt, eikä vasta vuosien päästä.
- Sosiaalivakuutusmaksujen alennukset tulevat nyt todella hyvään aikaan ja tarpeeseen. Lisäksi hallitus voi tehdä budjettiriihessä oman osansa toteuttamalla hallitusohjelmassa päätettyjä veronkevennyksiä.
Laskelmat palkansaajan verotuksen muutoksista vuonna 2024 ovat saatavilla osoitteessa veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, p. 050 536 4126
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien vaalikysely: Ehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron4.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Selvä enemmistö eli 59 prosenttia kevään alue- ja kuntavaalien ehdokkaista suhtautuu erittäin tai jokseenkin kielteisesti maakuntaveroon. Myönteisesti suhtautuvia on vain 20 prosenttia. Jopa 80 prosenttia vastaajista uskoo, että uuden maakuntatason verottajan lisääminen kuntien ja valtion rinnalle kiristäisi ajan myötä verotusta kokonaisuutena. Tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton teettämästä kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ehdokasta läpi puoluekentän. Maakuntaveron vastustus oli jyrkintä kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Myös sdp:n ja keskustan ehdokkaissa oli enemmän veron vastustajia kuin kannattajia. Myönteisesti veroon suhtauduttiin vain vasemmistoliiton ja vihreiden vastauksissa. - Kyselyn perusteella uusi oma vero ei ole tulevien päättäjien mielestä toimiva tapa rahoittaa hyvinvointialueita. Samaan lopputulemaanhan päätyi myös parlamentaarinen maakuntaverokomitea neljä vuotta sitten, huomauttaa Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Kysely kartoitti ehdokk
Veronmaksajien Lehtinen kasvutyöryhmästä: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla kiristäisi laajasti verotusta, listaamattomien yhtiöiden osinkoveroa ei saa kiristää28.2.2025 14:48:16 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. - Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen. - Tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin, sanoo Lehtinen. Oma lukunsa on työryhmän esitys kiristää samassa yhteydessä rajusti listaamattomien yhtiöiden osinkoina jakaman voiton verotusta. Tätä Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta. - Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan. Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhk
Veronmaksajat: Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin on kannatettava kasvutoimi - listaamattoman yhtiön osinkoverotusta ei saa kiristää18.2.2025 13:39:58 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja. Yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa. - Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö, Lehtinen katsoo. Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti. - Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä. Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yr
Veronmaksajien kuntaverovertailu: Keskituloisten puolisoiden verorasitus vaihtelee kunnittain tuhansia euroja13.2.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Maakuntakeskusten vertailussa keskituloiset puolisot maksavat vuonna 2025 eniten veroja Mikkelissä. Eroa on lähes 3 700 euroa keveimmin verottavaan Helsinkiin verrattuna. Helsingin lisäksi kevyesti verottavia maakuntakeskuksia ovat Turku ja Tampere. Kokkola ja Kouvola ovat puolestaan verottajina ankarimmat keskukset Mikkelin jälkeen. Maakuntakeskusten verovertailussa huomioidaan tuloverojen lisäksi myös kiinteistöverot. – Kasvukolmio erottuu muista. Pienempien maakuntakeskusten ero on Helsingin ohella myös Turkuun ja Tampereeseen monin paikoin toista tuhatta euroa, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen toteaa. Muun muassa nämä tiedot selviävät Veronmaksajain Keskusliiton vuoden 2025 kuntave-rovertailusta. Vuonna 2025 Manner-Suomen kirein verotus on Halsualla ja kevein Kauniaisissa, kun tarkastellaan keskituloisten palkansaajapuolisoiden maksamia tuloveroja. Halsualla he maksavat tuloistaan veroja ja veronluonteisia maksuja noin 31 300 euroa*. Ero Kauniaisiin on reilut 5 800 e
Veronmaksajat laski: Keskituloisen palkansaajan ostovoima nousee tänä vuonna 1,9 prosenttia, vaikutus lompakossa 655 euroa9.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kasvaa edelleen vuonna 2025. Palkkaverotuksen kiristyminen syö kuitenkin reaalipalkkojen nousun tuomaa ostovoiman kasvua. Keskituloisen 4 074 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoima kasvaa 1,9 prosenttia vuonna 2025. Euroissa tämä merkitsee ostovoiman kohentumista 655 eurolla vuodessa. Ostovoiman kasvu on hieman hitaampaa kuin vuonna 2024, mutta kuitenkin voimakkaampaa kuin kertaakaan 2010-luvulla. Tämä ilmenee Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on huomioitu palkankorotusten, verojen ja kuluttajahintainflaation (ml. kulutusverojen korotukset) vaikutukset keskituloisen palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan. Inflaatiopiikin synnyttämää ostovoimakuoppaa ei vielä kokonaan kurota umpeen. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme