Audiomedia Oy

Luston Niina Uronen: Suomen Metsämuseo Lusto uudistuu - Tavoitteena metsäymmärryksen lisääminen

Jaa

Punkaharjulla sijaitseva Metsämuseo Lusto tähyää tulevaisuuteen. Museon toimitusjohtaja Niina Urosen mukaan Luston peruskorjauksen rinnalla uudistetaan myös näyttelyt, joiden tavoitteena on kokonaisvaltaisen metsäkulttuuritiedon lisääminen.

Niina Uronen, Metsämuseo Lusto
Niina Uronen, Metsämuseo Lusto

– Haemme uudistuvaan Lustoon metsän monimerkityksellisyydestä kertovia ja korostavia teemoja. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäluonnon ekologisuus, metsän tarjoama hyvinvointi, metsä taloudellisena resurssina ja työllistäjänä sekä metsä suomalaisen identiteetin luojana, kuvailee Uronen.

Lusto haluaa antaa Urosen mukaan monipuolisen ja kattavan tulkinnan suomalaisille metsäsuhteelle. – Tarjoamme eri näkökulmista tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä metsästä lisääviä näyttelyitä. Lustossa pääsee kaikki pohtimaan omaa metsäsuhdettaan ja samalla jopa syventämään sitä kokonaisvaltaisen ja monipuolisen metsäkulttuuritiedon kautta.

– Kun seuraa nykyistä polarisoitunutta metsäkeskustelua, huomaa, miten vaikeaa monille on empatian kautta asettua toisen asemaan. Luston uusi näyttely pyrkii tuomaan myös tasapainoa tähän metsäkeskusteluun.

Metsäsuhde on hämärtynyt

Urosen mukaan metsäkeskustelu osoittaa sen, että monien suomalaisten metsäsuhde on hämärtynyt. – Syvä metsäsuhde vahvistaa identiteettiä. Monella suomalaisella omakohtainen metsäsuhde on kaukana ja hämärtynyt, ja sen takia kokonaisvaltaista ymmärrystä metsistä tarvitaan lisää.

- Haluamme olla metsäkeskustelussa luotettava ja turvallinen tiedon esilletulopaikka. Täällä voi jokainen ilmaista oma mielipiteensä. Meille on tavattoman tärkeää tuottaa monipuolista tärkeää luotettavaa faktapohjaista tietoa ja tulkintaa metsästä, metsäkulttuurista ja metsäsuhteesta, sanoo Uronen.

Lusto haluaa Urosen mukaan tuoda näyttelyissä esiin metsien historian lisäksi myös metsän tulevaisuuden näköaloja. – Kun koko metsäsektori elää rakennemuutoksen aikaa, on selvää, että sen merkitys on tulevaisuudessa erilainen kuin mitä se on ollut ennen. Haluamme olla dynaaminen museo ja katsoa tulevaisuutta myös uusien metsäpohjaisten tuotteiden kautta. Tulevaisuus-näkökulmaa edustaa esimerkiksi uusiutuvaan puuhun perustuva hiiltä sitova puurakentamisen ja sen uudet innovaatiot sekä uudet metsäpohjaiset biopohjaiset tuotteet.

– Uudistuminen on välttämätöntä ja tämä metsän elämyksellisyys ja metsäsuhde on yksi keskeinen tematiikka Luston tulevaisuudessa. Tuotamme aineellisia ja aineettomia palveluita. Teemme esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen lähellä olevassa tutkimuspuistossa yhteistyötä, järjestämme metsäretkiä ja tarjoamme metsätietoa biologian, talouden ja metsäsuhteen näkökulmien kautta.

Jokamiehen oikeus on suuri etuoikeus

Niina Uronen on itse palannut juurilleen sekä maantieteellisesti että metsäsuhteen kautta. – Minulle metsän hyvinvointiteema on hyvin rakas ja läheinen, kun tulen itse suvusta, jossa metsä on tarjonnut työtä, hyvinvointia, terveyttä ja hyvää elämää ilman mielialalääkkeitä. Metsä, metsätyö, marjastus, sienestys ja retkeily rauhoittavat mieltä.

– Metsä tarjoaa suomalaisille maksutta jokaisen oikeudella luksuselämää, mitä harvassa maassa on tarjolla. Metsäkeskustelussa olisi hyvä muistaa, että olemme kansainvälisessä vertailussa metsien käytössä hyvin etuoikeutettuja.

– Minua ihmetyttää kovasti, kun mediassa näytetään kuvia avohakkuista ja kerrotaan, että nyt on metsä raiskattu tai totaalisesti tuhottu. Minulle metsänhoito on alku uudelle, kun laikutamme ja istutamme uudet taimet.  Uuden metsän istuttaminen edustaa jatkuvuutta ja luo perustan kestävälle metsätaloudelle.

Luston uudistuminen vastaa Urosen mielestä myös käytävään metsäkeskusteluun. 
– Keskustelun turbulenssi kertoo, että siinä ollaan suomalaisittain erittäin arvokkaan asian äärellä, kun siihen on jokaisella oma mielipide. Metsänomistajan kannalta pelätään, että omistajuuteen ja niihin ratkaisuihin mitä vuosikymmenien aikana on tehnyt, puututaan.

Luston kokonaisuudistus on mahdollista vain siksi, että saimme tukijoiksi useita eri tahoja.
– Yhteistyökumppanimme mahdollistavat sen, että saamme peruskorjata Luston museon rakennukset vastaamaan nykyaikaisen rakentamisen tarpeita ja luoda elämyksellisyyttä tarjoavia tulevaisuuden näyttelyitä ja sisältöjä.

Alkuperäisen museorakennuksen suunnitellut arkkitehti Rainer Mahlamäki on mukana toteuttamassa museon peruskorjausta. – Se, että metsämuseo on alun pitäen rakennettu betonista, selittyy sillä, että tuolloin ei julkisia rakennuksia voitu tehdä puusta. Nyt peruskorjauksessa korostetaan kestävyyttä, puu tulee hiiltä sitovana materiaalina näyttävästi esiin, parannemme energiatehokkuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä, sanoo Uronen.  

Luston peruskorjauksen päärahoittajina ovat olleet Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Metsämiesten Säätiö. Muista merkittäviä hankkeen mahdollistajia ovat: Savonlinnan kaupunki, Stora Enso, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Tornator, MTK:n Säätiö, Suomen Metsäsäätiö, Suur-Savon Energiasäätiö, UPM, Einari Vidgrén Säätiö, John Deere, Keskitien säätiö, LähiTapiola ja Metsä Group.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Niina Uronen
niina.uronen@lusto.fi

Kuvat

Niina Uronen, Metsämuseo Lusto
Niina Uronen, Metsämuseo Lusto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli

Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis

Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli

Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy

Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli

Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal

Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli

Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell

Metsäasiantuntijain Stefan Borgman: Vihamielinen metsäkeskustelu heikentänyt alan työhyvinvointia15.1.2025 07:10:00 EET | Artikkeli

Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye