Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote syyskuu 2023

Tutustu Espoon kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimusten tuloksiin PowerBI-esityksenä

Kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimus toteutetaan vuosittain, ja siinä selvitetään espoolaisten mielipiteitä kunnallisista palveluista ja niiden laadusta, kuten kulttuuri- ja sivistyspalveluista, liikuntapalveluista, opetuspalveluista sekä turvallisuudesta, yhdyskuntarakenteesta, yhdyskuntateknisistä palveluista ja ympäristöpalveluista.

PowerBI-esityksessä tulokset on esitetty koko Espoon osalta vuodesta 2001 alkaen, ja Espoon osa-alueiden (palvelupiirit) osalta vuodesta 2009 alkaen. Esitys sisältää myös kuntavertailuja. Linkki esitykseen on lisätty myös Kaupunki- ja kuntapalvelut -nettisivulle.

Espoon väestö oli heinäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 310 100 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-heinäkuun aikana 4 830 asukkaalla, mikä on 510 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2022. Suomen kunnista Espoo kasvoi suhteellisesti eniten (1,6 %). Absoluuttisesti eli asukaslukumäärältään kasvoi eniten Helsinki (6 220 asukasta, 0,9 %). Seuraavaksi eniten asukkaita saivat Tampere (2 370 asukasta; 0,9 %) ja Vantaa (2 300 asukasta; 0.9 %). Uusien asukkaiden osuus kasvoi suhteellisesti enemmän lähes kaikissa suurten kaupunkien ympäryskunnissa kuin suurissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta. Koko maan väestö kasvoi 0,3 %.

Syntyneitä oli tammi-heinäkuussa 870 henkeä enemmän kuin kuolleita. Ulkomailta Espooseen muutti 2 560 asukasta enemmän kuin Espoosta ulkomaille, ja kuntien välinen muutto oli Espoolle voitollinen 1 420 asukkaan verran. Vieraskielisiä asukkaita (Espoon väestörekisteri -tietokannan mukaan) oli vuoden 2022 kesäkuun lopussa 70 430, mikä on 22,7 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-heinäkuun väestönkasvusta oli noin 80 prosenttia.

Espoon väestöä lisäsi eniten nettosiirtolaisuus, seuraavaksi eniten väestöä lisäsi kuntien välinen muutto. Vuoden 2023 väestönkasvuksi tulisi noin 8 300 asukasta tammi-heinäkuun tietojen perusteella, mikä on paljon.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Uusi vieraskielisen väestön ennuste 2022-2040 on julkaistu

31.8.2023 julkaistu uusi vieraskielisen väestön ennuste käsittää Helsingin seudun lisäksi muun Uudenmaan alueen. Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaan maakuntaan ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vieraskielisen väestön osuuden ennustetaan Uudellamaalla kasvavan nykyisestä 16 prosentista 21 prosenttiin kuluvan vuosikymmenen aikana. Sekä Vantaan että Espoon vieraskielinen väestö kasvaa suhteellisesti Helsinkiä nopeammin. Jo vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Espoossa olevan noin 95 000 henkeä, kun vuoden 2021 lopussa määrä oli hieman yli 59 600 henkeä. Espoossa eniten ennustetaan kasvavan Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä puhuvien asukkaiden määrän (ryhmä käsittää mm. Kiinan ja Intian kielet). Vieraskielisen väestön kasvun vaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että yhä suurempi osa vieraskielisestä väestöstä on syntynyt Suomessa – jo nyt vieraskielisistä alle 20-vuotiaista yli puolet on syntynyt Suomessa.

Ennuste on tehty Uudenmaan liiton ja Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien yhteistyönä.

Tiivistelmä tilastojulkaisusta: kaupunkitieto.hel.fi

Julkaisu (pdf): Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040. Helsingin kaupunginkanslian Tilastoja 2023:5. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia

Yritystyöpaikkojen määrän kasvu tasaisena jatkui tammi-toukokuussa. Sen sijaan yritysten yhteenlasketun liikevaihdon kasvu hidastui ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja huhtikuussa liikevaihto supistui

Henkilötyövuosien mukaan estimoituna Espoossa oli vuoden 2023 tammi-toukokuussa reilu 114 000 yritystyöpaikkaa (yrityksissä työskentelevää henkilöä). Kasvua vuodentakaisesta oli vajaa neljä prosenttia. Yritystyöpaikkojen määrä oli loivassa laskusuunnassa vuosina 2019–2020, mutta kääntyi hienoiseen nousuun vuonna 2021. Yritysten kokonaisliikevaihto Espoossa kasvoi vuoden 2022 aikana 20,1 prosenttia edeltävän vuoden tasosta. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 6,0 prosenttia, mutta huhtikuussa se supistui 11,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Tilastokeskuksen Suhdannepalvelu tuottaa estimaatit yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta kahdesti vuodessa tammikuun ja heinäkuun lopulla, ja niiden ajallinen viive on 2–4 kuukautta. Estimoidut luvut eivät ole eksaktia tilastotietoa, mutta ne antavat kohtuullisen hyvän ja ajantasaisen kuvan yritystoiminnan kehityksestä Espoossa.

Aineisto kuvaa yritysten liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitystä Espoossa, Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävällä sekä Kehä II:n vyöhykkeellä.  Lisäksi tarkastelussa on mukana Länsimetron asemanseudut sekä Kaupunkiradan varrelta Leppävaaran, Kilon-Keran ja Espoon keskuksen asemanseudut. Suurimmilta aluekokonnaisuuksilta tuotetaan estimaatit myös toimialaryhmiltä 1) teollisuus ja rakentaminen, 2) kauppa, matkailu- ja ravitsemusala ja kuljetus, 3) palvelualat sekä uutena toimialaryhmänä 4) korkean osaamisen toimialat.

Aineistosta koottu raportti on jaettu kaupungin johtoryhmälle ja tulosjohtoryhmälle. Raportista julkaistaan tiivistetty versio seuraavassa Eetvartissa.

Yritysten työpaikkamääristä on nyt myös PowerBI -raportti

Työttömyyden maltillinen kasvu jatkui heinäkuussa

Heinäkuun 2023 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 015 ja työttömien osuus työvoimasta oli 9,8 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 10,5 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1235 ja 50 vuotta täyttäneitä 4680. Naisia oli 50 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5187 eli 35 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 2232 avointa työpaikkaa.

Työttömyysluvut pienenivät huhtikuun 2021 ja maaliskuun 2023 välisellä ajanjaksolla, tosin viimeisinä kuukausina voimakkaasti hidastuen ja lopulta kuluvan vuoden maaliskuussa työttömyyden lasku taittui. Neljän vuoden takaiseen eli koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen verrattuna työttömien osuus työvoimasta oli heinäkuussa vajaan prosenttiyksikön korkeampi ja työttömiä oli 2229 enemmän.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli heinäkuun 2023 lopulla työttömiä 4,8 % (681 henkeä) enemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli 2,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa saman verran kuin vuotta aiemmin. Kaksi vuotta kasvussa ollut pitkäaikaistyöttömyys kääntyi viime vuoden maaliskuussa laskuun ja kuluvan vuoden heinäkuussa määrä oli 7,0 % (393 henkeä) pienempi kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja oli 32 % (1059 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2021 alusta vuoden 2022 syksyyn asti. Määrä on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna viime vuoden marraskuusta lähtien.

Tuoreimmat työttömyystiedot PowerBI-esityksenä

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain
Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa

Ajankohtaista tietoa Helsingin seudun kehityksestä https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/