Kyselytutkimus: suomalainen sisustaja ostaa tarpeeseen, asioi myymälässä, ei kuuntele muita eikä ole kiinnostunut trendeistä

Suomalaisten ostokäyttäytymistä huonekalukaupoilla ohjaa kaikkein eniten käytännöllisyys. Lähes puolet tutkimuksen vastaajista kertoi käytännöllisyyden olevan heille tai heidän perheelleen tärkein huonekalujen valintaperuste (47 %). Panostajia ja pihistäjiä näyttäisi olevan suomalaisten joukossa lähes saman verran; viidesosa vastaajista panostaa laatuun hinnasta huolimatta (20 %), ja lähes yhtä suurelle osalle edullinen hinta on tärkein vaikuttava tekijä huonekalua ostettaessa (19 %).

Huonekaluja ostetaan ennen kaikkea tarpeeseen. Yleisimmät syyt uusien huonekalujen hankkimiselle ovat vanhan huonekalun hajoaminen tai kuluminen (88 %), huonekalun tarpeellisuus arjen sujuvuuden kannalta (60 %) sekä muutto uuteen asuntoon (43 %). Huonekalun tarpeellisuus kotona viihtymisen kannalta on muuton kanssa yhtä yleinen syy (43 %). 

– Suomalaisten käytännönläheisyys ei yllätä, mutta piirteen määräävyys on jossain määrin yllättävää. Taustalla vaikuttaa varmasti vallitseva taloustilanne, joka kannustaa tarkempaan rahan käyttöön, kommentoi Maskun Kalustetalon markkinointijohtaja (CMO) Jani Engberg.

Trendeillä tai muiden mielipiteillä ei juurikaan merkitystä 

Sisustustrendit eivät juurikaan kiinnosta suomalaisia. Yli puolet vastaajista eivät ole kiinnostuneita sisustustrendeistä (54 %), ja noin kolmasosa taas on kiinnostunut, mutta näkee ettei trendeillä ole varsinaista vaikutusta heidän omaan sisustamiseensa (34 %). Vain yksi prosentti vastaajista kertoi suhtautuvansa intohimoisesti sisustamisen trendeihin. 

Trendien lisäksi myöskään perheen ulkopuolisten henkilöiden mielipiteillä ei ole vaikutusta suomalaisten huonekaluhankintoihin. Huonekaluja hankittaessa suomalaiset kuuntelevat perheen aikuisia (61 %), ainoastaan omaa mielipidettään (41 %) sekä perheen lapsia (15 %). Sukulaisten, naapureiden tai sosiaalisen median vaikuttajien mielipiteillä on kullakin merkitystä vain parille prosentille vastaajista.

Huonekaluja uusitaan hitaaseen tahtiin

Suomalaiset uusivat suurimman osan huonekaluistaan kymmenen vuoden välein tai harvemmin. Pitkäkäyttöisimpiä huonekaluja ovat kirjahyllyt ja vitriinit (72 % uusii kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin). Useimmin uusitaan petauspatja (43 % uusii viiden vuoden välein tai useammin), vaikka senkin kohdalla kymmenen vuoden välein tai harvemmin uusivien osuus on suuri (42 %).

– Suomalaiset ovat huonekalujen suhteen melko vastuullisia kuluttajia, sillä ostetut huonekalut ja muut tarvikkeet palvelevat pitkään. Patjoja ja sänkyjä kannattaisi tosin uusia useammin. Ainakin suomalaiset ovat rehellistä kansaa, ja myöntävät, ettei petauspatjojakaan vaihdeta lähellekään suositusten mukaisesti, Engberg kommentoi.

Arviot omasta kulutuksesta kasvussa

Suomalaiset käyttivät oman arvionsa mukaan viimeisen vuoden aikana huonekaluihin keskiarvolta 990 euroa ja sisustustarvikkeisiin 268 euroa. Arviot omasta kulutuksesta painottuivat annetun asteikon alkupäähän; yleisin arvio huonekalujen kohdalla oli alle 500 euroa (43 %) ja sisustustarvikkeiden kohdalla alle 200 euroa (56 %). 

Kysyttäessä tulevan vuoden kulutuksesta arviot kasvoivat. Huonekalujen kohdalla vastausten keskiarvo oli 1103 euroa ja sisustustarvikkeiden kohdalla 312 euroa. Alle 500 euron arviot tippuivat huonekalujen kohdalla 14 prosenttiyksiköllä (29 %) ja sisustustarvikkeiden kohdalla alle 200 euron arviot tippuivat vastaavasti 14 prosenttiyksiköllä (42 %).

– Omaa kulutusta on vaikea arvioida luotettavasti, mutta täsmällisiä lukuja merkittävämpää on arvioiden kasvu. Kysely on toteutettu taloudellisesti vaikeina aikoina, mutta suomalaisilla kuluttajilla on selkeästi tulevaisuuden uskoa suhteessa omaan taloudelliseen tilanteeseen, Engberg sanoo.

Kivijalkamyymälät ja henkilökohtainen palvelu pitävät pintansa

Kyselyn perusteella myymälät ovat selvästi suosituin paikka ostaa sekä huonekaluja (81 %) että sisustustarvikkeita (74 %). Verkkokauppaa suositaan hieman enemmän sisustustarvikkeiden (15 %) osalta kuin huonekalujen (11 %). Henkilökohtainen palvelu myymälässä (63 %) on ylivoimaisesti suosituin tapa olla yhteydessä huonekalujen toimittajaan. Yrityksen verkkosivut (14 %) on toiseksi suosituin tapa, mutta ero on merkittävä.

Huonekaluvalmistajien ja -liikkeiden verkkosivut ovat suosituin kanava inspiraation etsimiseen (61 %) ja valikoimaan tutustumiseen (66 %). Google tai muut hakukoneet ovat toiseksi suosituin kanava inspiraation etsimiseen (57 %) ja valikoimaan tutustumiseen (53 %). Puolet vastaajista etsivät inspiraatiota (50 %) ja tutustuvat valikoimaan (49 %) paikan päällä myymälöissä.

– Hakukoneiden suosioon vaikuttaa todennäköisesti Google Shopping -palvelun kasvanut merkitys. Kyselyn perusteella voidaan todeta, etteivät huonekaluliikkeet ole häviämässä mihinkään suomalaisesta maisemasta. Ennemminkin puhutaan uudenlaisesta asiakaskokemuksesta, jossa Google ja omat verkkosivut yhdessä ohjaavat asiakkaita kivijalkamyymälöihin, Engberg toteaa.

Suomalaiset huonekaluostajina -tutkimus on tarkoitus toteuttaa jatkossa joka vuosi. 

– Nyt toteutetun kyselyn tulokset kertovat tietysti juuri tästä ajasta. Tutkimus tullaan toteuttamaan jatkossa joka vuosi, jotta saamme vertailukelpoista tietoa suomalaisten huonekalujen osto- ja sisustusaikeista, Engberg kertoo.

Suomalaiset huonekaluostajina 2023 -tutkimus

• Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen nettipaneelissa 16.8.–22.8.2023
• Kohderyhmänä 18–64-vuotiaat suomalaiset 
• Tutkimukseen vastasi yhteensä 1524 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä