Koululuokissa alkaa uusi tutkimus: Mikä yhteys on koululaisten oppimisvaikeuksilla ja hyvinvoinnilla?

Lasten ja nuorten heikentyneet oppimistulokset, lisääntyneet mielenterveysongelmat ja koulujen työrauhaongelmat ovat herättäneet monet tahot pohtimaan ratkaisuja.   

Miten tunteiden säätelyn ja muut mielen hyvinvoinnin haasteet, kuten lukemiseen ja matematiikkaan liittyvä ahdistuneisuus tai yleisempi epätavallinen alakulo tai masentuneisuus, liittyvät oppimisen vaikeuksiin?

Mitkä mielen hyvinvointiin, kouluun ja kotiin liittyvät asiat suojaavat koululaisten kehitystä?

Millä keinoilla kouluissa voidaan nykyistä paremmin tukea lapsen myönteistä kehitystä?   

Lapsen mielikuva itsestään oppijana alkaa muodostua jo alaluokilla

Koulunsa aloittava lapsi opettelee lukemaan ja laskemaan ja samalla harjoittelee yhteistyötaitoja ja yhteisössä toimimista. Uusien asioiden opetteleminen vaatii uudenlaista pitkäjänteisyyttä ja tarkkaavuuden oikeanlaista kohdentamista. Lapsi vertaa itseään ikätovereihin aiempaa enemmän, ja kuva itsestä oppijana ja yhteisön jäsenenä alkaa muotoutua.  

Käsitys itsestä saattaa alkaa muodostua kielteiseksi, jos perustaitojen oppiminen on työläämpää ja hitaampaa kuin luokkakavereilla ja lapsi kohtaa uudenlaisia pettymyksen ja riittämättömyyden tunteita.

Tutkimusten mukaan lapsista noin 10-20 prosentilla on oppimisvaikeuksia ja tarkkavaisuuden ongelmia.  Pitkään jatkuessaan riski psyykkiselle pahoinvoinnille lisääntyy.  
 
"On tärkeää tietää, ketkä koululaisista hyötyvät heille tarjotusta erityisestä tuesta"

Alkava Pieni Karhu -tutkimus tuo lisää tietoa kehityksen riskeistä ja suojaavista tekijöistä.

Tutkijoita kiinnostaa esimerkiksi se, kasaantuvatko psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat oppimisen ongelmien kanssa ja siten pahentavat oppimisvaikeuksia.    

Tiedon perusteella on tavoitteena kehittää koululaisten tukea tehokkaammaksi.  

”Tiedämme sen, että jotkut lapset selviävät hyvin erilaisista haasteista huolimatta, kun taas niillä on suurempi vaikutus toisiin lapsiin. On tärkeää tietää, ketkä koululaisista hyötyvät heille tarjotusta erityisestä tuesta, esimerkiksi lukemisen vaikeuksien erityistuesta, sanoo huippuyksikön johtaja Paavo Leppänen Jyväskylän yliopistosta. 

”Vanhemmat ja opettajat ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa tämän laajamittaisen hankkeen onnistumiseksi. Halukkaat kunnat ja koulut voivat vielä ilmoittautua mukaan”, Leppänen sanoo.  

Tutkimus tehdään Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippuyksikössä (InterLearn) Jyväskylän yliopistossa. Huippuyksikössä tutkitaan monitieteisesti lasten oppimisen ja hyvinvoinnin kehityksellisiä yhteyksiä ja niiden tukemisen keinoja.   

Tutkimuksessa seurataan koululaisia 1. luokalta 5. luokalle pari-kolme kertaa vuodessa pääosin koululla tapahtuvien erilaisia koululaisten taitoja mittaavien testien sekä vanhemmille suunnattavien kyselyiden avulla. Tutkimuksessa tutkitaan myös mahdollisia eroja näihin eri tekijöihin vaikuttavien aivojen hermoverkkojen toiminnassa. Myös opettajille annetaan täytettäväksi kouluun liittyviä kyselyitä. 

Lisätietoa tutkimushankkeesta ja huippuyksiköstä antavat:  

Professori Paavo Leppänen p. 050 338 4747, paavo.ht.leppanen@jyu.fi  

Leppänen johtaa InterLearnin huippututkimusyksikköä ja sen Jyväskylän yliopiston psykologian tiimiä, joka keskittyy koululaisten pitkittäistutkimuksiin 1-5 -luokilla sekä kolmannella, viidennellä ja seitsemännellä luokalla. 

Professori Mikko Aro p. 040 805 3632, mikko.t.aro@jyu.fi  

Aro johtaa huippuyksikössä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteilijöiden tiimiä, joka keskittyy erilaisten tukimuotojen ja niihin vaikuttavien tekijöiden interventiotutkimuksiin 

Listätietoja huippuyksiköstä: https://interlearn.fi/fi