Kilpailijamaiden valtiontukikilpailu vaikeuttaa toimintaympäristöä Suomessa – hallituksen suunnittelemat työrauhalainsäädännön uudistukset ovat tervetulleita

Maailmantalouden synkkä tilanne ei ole muuttumassa valoisemmaksi loppuvuodesta, eikä helpotusta ole nähtävissä myöskään kotimaiselle teollisuudelle. Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten liikevaihto on laskenut kesästä 2022 lähtien. Tuotantomäärät ovat kehittyneet liikevaihtoa vaisummin, ja kemianteollisuudelle tärkeillä aloilla veto on ollut, ja on, edelleen heikkoa.

Erityisen huolestuttavaa on se, että Kemianteollisuus ry:n jäsenyritysten näkymät suhdanteesta ovat heikoimpia sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Peruskemian tuotanto Euroopassa ei ole vielä palautunut normaaliksi Venäjän hyökkäyssodan seurauksena alkaneen energiakriisin jälkeen.

Yksi huolestuttava tekijä nykyisessä toimintaympäristössä on isojen kilpailijamaiden voimallinen vihreän siirtymän teollisten investointien tukeminen, erityisesti akku- ja energiateollisuudessa ja myös kemianteollisuudessa. Yhdysvaltojen valtavan IRA-paketin tarkoituksena on investointien lisääminen puhtaaseen tuotantoon, eli inflaation hidastamisen lisäksi tavoitteena on päästöjen vähentäminen. Saksalla puolestaan on 212 miljardin ilmasto- ja muutosrahasto vuosille 2024–2027, jolla tuetaan myös teollisuuden vihreää siirtymää.

Suomessa vastaavanlaiset teollisuusyrityksiä tukevat toimet ovat olleet Euroopan maihin verrattuna hyvin niukkia. Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aallon mukaan nykyisessä toimintaympäristössä on huomionarvoista se, että vihreä siirtymä on sysäämässä liikkeelle teollisuutta uudistavan investointiaallon maailmanlaajuisesti.

– Tämä on kilpailua parhaasta toimintaympäristöstä, eli siitä, mikä maa saa vihreät investoinnit ja työpaikat, Aalto sanoo.

Nykyisen hallituksen tulisikin tehdä kaikkensa, että Suomen toimintaympäristö pysyisi elinvoimaisena ja teollisia investointeja houkuttelevana. Vihreän siirtymän vauhdittamista tulee jatkaa määrätietoisesti.

Työrauhalainsäädäntöä uudistetaan vihdoin

Hyviä ja pitkään odotettuja muutoksia hallitus on kaavailemassa työrauhalainsäädäntöön. Kemianteollisuus ry pitää hyvänä, että vuoden 1946 lainsäädäntöä ollaan viimein uudistamassa. Suomessa työehtosopimusjärjestelmä perustuu tiettyihin periaatteisiin, joista tärkein on se, että työnantaja ostaa työehtosopimuksilla työrauhan sopimuskaudeksi.

Kun työehtosopimukset ovat voimassa, kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Jos työtaistelutoimiin ryhdytään, on kyse laittomasta lakosta. Rangaistus työtaistelutoimista on hyvityssakko työtuomioistuimessa.

Hallituksen työrauhauudistukset keskittyvät kolmeen lakkotyyppiin: laittomiin lakkoihin, tukityötaisteluihin ja poliittisiin lakkoihin. Laittomien lakkojen hyvityssakon enimmäismäärä on nousemassa 150 000 euroon ja alaraja 10 000 euroon. Laittoman lakon jatkamisesta on tulossa työntekijälle 200 euron suuruinen seuraamusmaksu. Tukityötaisteluihin ja poliittisiin lakkoihin on myös tulossa muutoksia.

Kemianteollisuus ry pitää laitonta lakkoilua erityisen vahingollisena, sillä se aiheuttaa yrityksille pahimmillaan miljoonaluokan vahingot. Ammattiliittojen toimintatavat työrauhan valvomisessa sopimuskauden aikana vaihtelevat jämäkästä täysin välinpitämättömään. Nykyiset matalat hyvityssakot ovat yksi keskeinen syy laittomien lakkojen esiintymiselle. Toivottavasti työrauhalainsäädännön uudistus tuo tähän muutoksen.

– Suomessa valtaosa työtaisteluista on vuosittain laittomia, Ruotsissa näitä ei esiinny juuri yhtään. Laittomasta lakkoilusta on Suomessa tullut vuosien saatossa valitettavasti ”maan tapa”, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

Poliittisten työtaisteluiden ja tukityötaisteluiden rajoittaminen hallitusohjelman kirjausten tavoin on jo arkipäivää monessa Euroopan maassa. Työehtosopimusjärjestelmän uskottavuus edellyttää, että työrauhalainsäädäntömme saatetaan vihdoin tälle vuosituhannelle.