SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
”Suomessa kohtuullinen toimeentulo kuuluu kaikille. Ketään ei saa jättää ilman turvaa ja huolenpitoa. Nyt esitettyjen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille. Näin leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja voivat aiheuttaa ja vahvistaa ylisukupolvisia ja vakavia ongelmia. Leikkauksia tulee kohtuullistaa ja harkita niiden korvaamista esimerkiksi perumalla suunniteltuja hyvätuloisten verohelpotuksia”, toteaa SOSTEn hallituksen puheenjohtaja Eija Koivuranta.
Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavalla henkilöllä kuukausitulojen reaalinen pudotus ensi vuonna on 168 euroa. Asumismenojen jälkeen hänellä jää käytettäväksi 588 euroa eli 138 euroa vähemmän kuukaudessa kuin nyt. Jyväskylässä vastaavassa tilanteessa olevalla työttömällä tulojen reaalinen muutos on 189 euroa. Asumismenojen jälkeen hänellä jää käytettäväksi 623 euroa eli 162 euroa vähemmän kuin nyt. Peruspäivärahaa saavalla tulot pysyvät lähes ennallaan, koska toimeentulotuki paikkaa toimeentuloa, eikä toimeentulotukeen kohdistu indeksijäädytyksiä. Reaalitulot kasvavat Helsingissä 3 euroa ja Jyväskylässä 7 euroa.
Helsingissä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavalla pariskunnalla, joista toinen on osa-aikatyössä ja joilla on kaksi lasta, tulojen reaalimuutos on 433 euroa. Asumiskulujen jälkeen heidän käytettävissä olevat tulonsa laskevat 362 euroa kuukaudessa, Jyväskylässä vastaavat luvut ovat 360 euroa ja 291 euroa.
Pienipalkkaisella Helsingissä yksin asuvalla henkilöllä reaalitulot vähenevät 204 eurolla kuussa. Asumiskulujen jälkeen hänellä jää käyttöön 169 euroa vähemmän kuussa. Jyväskylässä vastaavassa tilanteessa asumismenojen jälkeen käyttöön jää 142 euroa vähemmän.
”Kun sosiaaliturvaa leikataan, suurimpina kärsijöinä ovat lapset, jotka elävät köyhissä perheissä. Lapsena koettu köyhyys näkyy myöhemmin elämässä isoina vaikutuksina, mielenterveys- ja muina ongelmina, koulutustasossa ja työllistymisen vaikeuksina. Näennäiset säästöt nyt merkitsevät isoja kuluja myöhemmin, sanoo SOSTEn hallituksen varapuheenjohtaja Riitta Särkelä.
Laskelmissa on huomioitu hallitusohjelmassa linjatut indeksijäädytykset, työttömyysturvan porrastus, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto, suurin osa asumistuen leikkauksista sekä lapsilisien korotukset. Näiden lisäksi sosiaaliturvaan on tulossa myös muita leikkauksia, jotka heikentävät pienituloisten toimeentuloa ja lisäävät köyhyyttä entisestään. Tällaisia leikkauksia ovat esimerkiksi työttömyysturvan omavastuuajan ja työssäoloehdon pidennys, toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen tiukennus sekä asumistuen varallisuusraja ja omistusasujien rajaaminen tuen ulkopuolelle.
”Sosiaaliturva on ollut pitkään yksi niistä peruspilareista, jotka ovat pitäneet huolta siitä, että kukaan ei joudu elämään täysin vailla turvaa ja mahdollisuutta parempaan elämään. SOSTE on tuonut jo aiemmin esille, että nykyiselläänkin perusturvan taso on liian matala eli tosiasiassa sitä pitäisi korottaa, ei leikata. Köyhimpien toimeentulon heikentäminen ei ole ainoastaan moraalisesti väärin, vaan se on myös lyhytnäköistä”, vetoaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Mikrosimulointilaskelmat on tilattu yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa, ja ne on tehnyt valtiotieteiden tohtori Pertti Honkanen.
Yhteyshenkilöt
Anna Järvinenerityisasiantuntija
toimeentulo, perusturva, sosiaaliturvauudistus
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.
Sosiaalibarometri 2023: Kelassa palvelu pelaa, mutta etuuksien hakeminen on silti haastavaa13.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan Kelan esi- ja toimihenkilöt arvioivat lähes yksimielisesti (94 %) asiakkaiden saaman palvelun hyväksi, mutta suhtautuvat kriittisesti etuuksien hakuprosessiin. Melkein puolet (46 %) heistä arvioi, etteivät Kelan lomakkeiden sisällöt ja etuuksia koskevat päätökset ole asiakkaille selkeitä tai ymmärrettäviä. Etuuksia koskevia päätöksiä asiakkaille ymmärrettävinä piti vain neljä kymmenestä (40 %) Kelan vastaajasta, ja ainoastaan hieman yli kolmannes (35 %) heistä arvioi lomakkeiden sisältöjen olevan asiakkaille selkeitä.