Tutkimus: Suomalaisista vain 15 % luottaa tekoälypalveluihin – “Digiturvakoulutus kiinnostaa yhä useampia”
Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan suomalaisten turvallisuuden tunne digitaalisessa ympäristössä on pysynyt erinomaisella tasolla. Jopa 85 prosenttia kokee digiympäristön vähintään melko turvalliseksi. Kuitenkin jopa 28 prosenttia kertoo luottamuksen digitaaliseen turvallisuuteen heikentyneen viimeisen puolen vuoden aikana. Muutoksen taustalla näkyy verkkorikollisuuden merkittävä kasvu ja esimerkiksi tuoreet tekoälypalvelut, joihin suhtaudutaan kiinnostuneesti, mutta skeptisesti. Lisäksi tuloksissa korostuu kasvava kiinnostus digiturvakoulutukseen.
Torstaina 21.9.2023 julkaistu Digiturvabarometri selvitti kokemuksia digitaalisen turvallisuuden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Digi- ja väestötietoviraston kyselyyn vastasi 1 000 täysi-ikäistä suomalaista. Tulosten mukaan suomalaiset luottavat selvästi eniten viranomaisen tuottamaan sisältöön (88 %). Tunnettujen kotimaisten uutismedioiden (67 %) ja yritysten sisältöihin (61 %) paljon tai melko paljon kertoi luottavansa myös selkeä enemmistö vastaajista. Sen sijaan vain viidesosa (20 %) luottaa sisältöihin sosiaalisen median palveluissa.
Tuloksissa nousi esille myös luottamus vuoden 2023 aikana yleistyneisiin tekoälypalveluihin – niiden tuottamaan sisältöön luottaa paljon tai melko paljon ainoastaan 15 prosenttia vastaajista. Korkein luottamus on nuorten 18–24-vuotiaiden (27 %) ja alhaisin 65–74-vuotiaiden (7 %) keskuudessa. Henkilötietojen turvalliseen käsittelyyn tekoälypalveluissa luottaa ainoastaan 18 prosenttia vastaajista.
Tuloksia tulkittaessa on hyvä huomata, että suurimmalla osalla väestöstä ei välttämättä ole vielä omakohtaista kokemusta palveluiden käytöstä. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun luottamusta tekoälypalveluihin tutkitaan Digiturvabarometrissa.
– Helppokäyttöiset ja maksuttomat tekoälypalvelut tulivat laajan yleisön saataville vasta viime vuoden lopussa. Kyse on siis edelleen uusista ja monille tuntemattomista palveluista. Luottamusta ja omaa digirohkeutta rakennetaan tiedolla ja kokemuksella, mitä monille ei yksinkertaisesti ole vielä ehtinyt kertymään, Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku huomauttaa.
Reilu neljännes (28 %) vastaajista kertoo saaneensa melko paljon tai paljon tietoa tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kun taas reilusti yli puolet (69 %) kokee, että tietoa on tullut melko vähän tai ei lainkaan. Eniten tietoa ovat saaneet 25–34-vuotiaat. Suurin osa (64 %) kertoo haluavansa oppia lisää tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä, kaikkein eniten (71 %) yli 65-vuotiaat.
– Olen ilahtunut tuloksista. Olemme selvästi digirohkeita ja suhtaudumme positiivisesti uusiin digipalveluihin. Samaan aikaan olemme terveen skeptisiä itsellemme vierasta digiä kohtaan. On fiksua suhtautua hieman epäluuloisesti palveluihin, joista ei vielä ole riittävästi tietoa. Sen ei kuitenkaan tarvitse estää uteliaisuutta niitä kohtaan, Rousku sanoo.
Digiturvakoulutus on alkanut kiinnostaa entistä enemmän
Mielenkiintoinen vertailuhavainto tutkimuksesta on, että innostus digiturvakoulutusta kohtaan on selvässä kasvussa. Jopa 70 prosenttia vastaajista haluaisi oppia lisää siitä, miten toimia, jos joutuu verkkorikoksen kohteeksi. Vastaavasti syksyn 2022 Digiturvabarometrissa vähän alle puolet (46 %) halusi kasvattaa osaamistaan asian osalta.
– Verkko- ja kyberrikollisuus sekä verkkovakoilu ovat viimeisen vuoden aikana merkittävästi lisääntyneet, mikä on näkynyt paitsi mediassa myös tämän tutkimuksen vastauksissa. Yksilötasolla tähän valitettavaan kehityskulkuun paras lääke on nimenomaan riittävästä digiturvakoulutuksesta huolehtiminen. Hienoa, että tähän tarpeeseen on herätty, Rousku sanoo.
Samoin 70 prosenttia vastaajista kertoo kaipaavansa lisäosaamista digipalvelun tai -laitteen häiriöiden ratkaisemiseen. Kolmas korkean kiinnostuksen kohde ovat digipalveluiden tai -laitteiden ajankohtaiset uhat, kuten digihuijaukset, joista oppiminen kiinnostaa noin kahta kolmasosaa (66 %) vastaajista.
– Kaiken kaikkiaan tulokset viestivät positiivisesta kehityksestä. Palvelut kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja tulevaisuudessa tekoälyn avulla todennäköisesti vielä nykyistäkin nopeammin. Pysytään siis uteliaina uutta kohtaan, mutta muistetaan myös huolehtia digiturvakoulutuksesta, Rousku summaa.
Lisätiedot
Digiturvabarometrin tulokset esitellään Digiturvaviikon aloituspäivänä maanantaina 25.9.2023 klo 9 alkaen. Tuloksista ovat keskustelemassa Kimmo Rouskun johdolla Tuomas Heikkinen, Matias Mesiä, Minna Piirainen ja Rauna Rahja. Verkkotilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Digi- ja väestötietovirasto ottaa Digiturvabarometrin havainnot huomioon vastuullaan olevan Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ja sen työryhmien toiminnassa.
Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Tiedonkeruu toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa elokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1 000 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo RouskuJohtava erityisasiantuntijaDigitalisaatio ja digitaalinen turvallisuus
Puh:0295 535 120Puh:050 566 2986kimmo.rousku@dvv.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Uppgifter om dödsfall överförs automatiskt mellan Finland och Estland från och med den 15 april15.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Från och med den 15 april 2025 utbyter finska och estniska myndigheter automatiskt information om sina medborgare som avlidit i det andra landet. Detta underlättar de anhörigas ärendehantering och säkerställer att de myndighetsprocesser som behövs i och med dödsfall, såsom att betalningen av sociala förmåner upphör och bankkontona stängs, framskrider utan separata notifikationer.
Kuolintiedot siirtyvät automaattisesti Suomen ja Viron välillä 15.4. alkaen15.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
15.4.2025 alkaen Suomen ja Viron viranomaiset vaihtavat automaattisesti tietoa toisessa maassa menehtyneistä kansalaisistaan. Tämä helpottaa omaisten asiointia ja varmistaa, että kuolemantapauksen myötä tarvittavat viranomaisprosessit, kuten sosiaalietuuksien maksun päättyminen ja pankkitilien sulkeminen, etenevät ilman erillisiä ilmoituksia.
Information on deaths to be transferred automatically between Finland and Estonia as of 15 April15.4.2025 07:00:00 EEST | Press release
As of 15 April 2025, Finnish and Estonian authorities will automatically exchange information on their citizens who have passed away in another country. This makes it easier for family members to handle their affairs and ensures that the necessary official processes, such as the termination of the payment of social benefits and the closure of bank accounts, progress without separate notifications.
Olivia och Oliver var de populäraste namnen på barn 202411.4.2025 08:59:00 EEST | Pressmeddelande
De populäraste första förnamnen för finskspråkiga barn födda i Finland år 2024 var Olivia och Oliver. Bland svenskspråkiga barn toppar Olivia och Edvin listan, medan Sofia och Muhammed är de mest populära namnen bland barn med andra språk.
Olivia ja Oliver olivat vuoden 2024 suosituimmat lasten nimet11.4.2025 08:59:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Olivia ja Oliver. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitävät Olivia ja Edvin ja muunkielisillä lapsilla Sofia ja Muhammad.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme