Yli 30 000 työntekijää Suomessa altistuu viitearvoa suuremmille radonpitoisuuksille työpaikoilla
Säteilyturvakeskus (STUK) selvitti 700 suomalaisen työpaikan radonpitoisuudet vuosina 2019–2020. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa radonpitoisuuksista, joille suomalaiset työntekijät altistuvat. Elokuussa 2023 julkaistujen tutkimustulosten mukaan arviolta yli 30 000 työntekijää Suomessa altistuu radonpitoisuuksille, jotka ylittävät viitearvon 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Olisikin tärkeää, että työnantajat tekisivät työpaikoilla lakisääteiset radonmittaukset, jotta altistuminen tunnistettaisiin ja sitä pystyttäisiin rajoittamaan.
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti uraanin hajotessa maankuoressa. Sieltä se voi siirtyä rakennusten sisäilmaan. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Säteilylaki velvoittaa työnantajia radonpitoisuuksien selvittämiseen ja tarvittaessa radonaltistumisen rajoittamiseen radonkorjaustoimilla tai rajoittamalla työskentelyaikaa niissä tiloissa, joissa radonpitoisuus on suuri.
STUK lähetti vuonna 2018 kaikille suomalaisille työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille kyselyn työpaikan sisäilman radonista. Kyselyyn vastanneet työpaikat saivat kutsun osallistua radonmittauksiin. Osallistuville työpaikoille lähetettiin kaksi radonmittauspurkkia ja osalle työpaikoista lisäksi jatkuvatoiminen radonmittauslaite. Näin saatiin parhaiten arvioitua työnaikainen radonpitoisuus.
Tutkimuksessa 700 työpaikkaa mittasi radonpitoisuuden. Tulokset julkaistiin elokuussa 2023 Health Physics -lehdessä tutkimusartikkelissa ”Radon Exposure Concentrations in Finnish Workplaces”.
Radon on yleisin työperäisen säteilyaltistuksen lähde
Tutkimustulosten mukaan Suomessa on yli 30 000 työntekijää, joiden työpaikoilla työnaikainen radonpitoisuus ylittää viitearvon 300 Bq/m3. Työpaikan radon on siten merkittävin työperäisen säteilyaltistuksen lähde Suomessa. Vaikka purkkimittausten tulosten perusteella keskimääräinen radonpitoisuus oli suomalaisilla työpaikoilla pieni (41 Bq/m3), osa työntekijöistä altistuu silti liian suurille radonpitoisuuksille. Tutkimusmenetelmänä käytettiin todennäköisyysjakaumia hyödyntävää probabilistista arviointia. Menetelmä huomioi paitsi mitatun radonpitoisuuden, myös ilmanvaihdon vaikutuksen ja radonpitoisuuden vuodenaikaisvaihtelun.
Etätyöskentely kotona on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Tämä saattaa johtaa vieläkin suurempaan radonaltistukseen työaikana, koska radonpitoisuudet ovat kodeissa keskimäärin suurempia kuin työpaikoilla.
Altistuminen sisäilman radonille on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Työntekijöiden suojeleminen liialliselta radonaltistumiselta on tärkeä osa työterveyttä ja -turvallisuutta. Työntekijöiden radonaltistus tulee arvioida STUKin hyväksymillä radonmittauksilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylitarkastaja Katja Kojo, puh. (09) 759 88 472
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Linkit
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa oli vuoden 2022 alussa yhteensä 336 työntekijää. Strålsäkerhetscentralen (STUK) är en myndighet som övervakar strål- och kärnsäkerheten. Vårt uppdrag är att skydda människorna, samhället, miljön och de framtida generationerna för strålningens skadliga konsekvenser. I början av 2022 hade STUK sammanlagt 336 anställda. Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) supervises radiation and nuclear safety in Finland. Our mission is to protect people, society, the environment and future generations from the detrimental effects of radiation. At the beginning of 2022 STUK had 336 employees.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Posivan käyttölupahakemuksen aineisto ei ole vielä valmis, STUK sai lisää aikaa arvioimiseen4.12.2024 13:53:03 EET | Tiedote
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta huolehtiva Posiva ei ole saanut valmiiksi aineistoa, jonka perusteella Säteilyturvakeskus voisi tehdä laitoksen käyttölupaa koskevan lausunnon ja turvallisuusarvion. Työ jatkuu vielä ensi vuonna.
Yhä vähemmän säteileviä ihmisiä11.11.2024 11:37:55 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus mittaa tällä viikolla Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden radioaktiivisuutta. Ensi viikolla mittauksia tehdään Tampereella ja vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa Rovaniemellä.
De nordiska länderna bekämpar radonets skadliga effekter på lite olika sätt16.10.2024 11:37:16 EEST | Pressmeddelande
Radioaktivt radon är ett problem som påverkar människors hälsa i Norden. En ny rapport ger en översikt över hanteringen av radonrisker i olika länder och utreder likheter och skillnader mellan metoderna.
Pohjoismaat torjuvat radonin haittoja eri keinoin16.10.2024 11:37:16 EEST | Tiedote
Radioaktiivinen radon on ihmisten terveyteen vaikuttava ongelma Pohjoismaissa. Tuore raportti antaa yleiskuvan radonin aiheuttamien riskien hallinnasta eri maissa ja selvittää menetelmien samankaltaisuuksia ja eroja.
The Nordic countries use slightly different methods to prevent radon harm16.10.2024 11:37:16 EEST | Press release
Radioactive radon is a problem affecting human health in the Nordic countries. A recent report provides an overview of the management of radon-related risks in different countries and examines the similarities and differences between the methods.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme