Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: vangeilla on Suomessa useita samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihdehäiriöitä, infektiotauteja ja yksinäisyyttä

Jaa

Vangeille on Suomessa kasaantunut muuta väestöä enemmän monia samanaikaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Heillä on pitkäaikaisia sairauksia enemmän kuin koko väestöllä, ja päihdeongelmat ovat vankien keskuudessa hyvin yleisiä. Päihteiden käytöstä on yhdeksälle vangille kymmenestä tullut jossain vaiheessa elämää ongelmallista ja monella edennyt riippuvuudeksi. Noin neljännes vangeista on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä myös vankilan ulkopuolella.

Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yksikön tuoreesta tutkimuksesta.

Tuore tutkimus kuvaa vankien terveyttä ja hyvinvointia aiempaa kattavammin

Tutkimus käsittelee vankien terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti eri näkökulmista: käsiteltäviä aiheita ovat muiden muassa vankien psykoottiset häiriöt, yksinäisyyden kokemukset, infektiotaudit, tupakointi ja sosiaalinen osallisuus.

Laajassa tutkimusaineistossa on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoja lähes joka neljänneltä vankeuttaan suorittavalta.

”Nämä tutkimustulokset ovat paras tämänhetkinen käsityksemme vankien terveydestä ja hyvinvoinnista. Ne auttavat osaltaan ymmärtämään, mihin Rikosseuraamuslaitoksen on panostettava ja millaisia palvelujatkumoita tarvitaan. Tutkimustulokset korostavat Rikosseuraamuslaitoksen, Vankiterveydenhuollon ja hyvinvointialueiden välisen yhteistyön merkitystä”, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi.

”Vankien terveyttä ja hyvinvointia Suomessa ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti. Vangit eivät yleensä näy perinteisissä väestötutkimuksissa. Tutkimuksessamme ei keskitytä ainoastaan vankila-aikaiseen terveydentilaan – se olisi riittämätön tavoite –, vaan etsitään myös keinoja tunnistaa hoidon tarpeita ennen vankeutta ja vahvistaa hoidon ja palvelujen jatkuvuutta vankila-ajan jälkeen”, kertoo tutkimusjohtaja Mika Rautanen THL:stä.

Tutkimuksessa on hyödynnetty väestötutkimuksissa yleisesti käytettyjä terveys- ja hyvinvointimittareita, jotta tuloksia voi vertailla myös muihin väestötutkimuksiin. Terveys- ja hyvinvointitiedon lisäksi tutkimus tarjoaa tutkitun tiedon pohjalta suosituksia ja ehdotuksia jatkotoimiksi.

Vankien terveyttä ja hyvinvointia on tutkittu viimeksi vuosina 2005–2010.

Huumeiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorilla vangeilla

Vanhemmilla vangeilla päihdeongelmat liittyvät erityisesti alkoholiin, kun nuoremmilla yleisimpiä ovat huumeongelmat. Vangeista joka toinen kertoi käyttäneensä amfetamiinia vankilakautta edeltäneen vuoden aikana.

Myös kokaiinin käyttö on yleistynyt. Huumeita käytetään usein pistämällä ja jakamalla yhteisiä välineitä, joten monella on tarttuva C-hepatiitti.

Päihdekäytön joskus laukaisema psykoosi todettiin joka kolmannella vangilla. Kahdeksan prosenttia vangeista on sairastunut elämänsä aikana varsinaiseen psykoosisairauteen.

Yhä harvempi kokee olevansa työkykyinen

Lähes yhdeksän naista ja kahdeksan miestä kymmenestä on tullut vankilaan työelämän ulkopuolelta. Vangeista noin 60 prosenttia arvioi itsensä työkykyiseksi, kun 15 vuotta aiemmin niin arvioi noin 80 prosenttia. Vankien alentuneeseen työkykyyn vaikuttavat tutkimuksen perusteella liittyvän ainakin ADHD-piirteet, psykoosisairaus, huono suun terveys, matala resilienssi, heikot kielelliset taidot, yksinäisyys ja osallisuuden kokemuksen puute.

”Tutkimushoitajan tekemän arvion mukaan joka kolmannen vangin alentunut työkyky olisi palautettavissa kuntoutuksen avulla. Vankeusaika antaa hyvän ajanjakson työelämän ulkopuolella olleiden henkilöiden toiminnallisen työkyvyn havainnointiin ja työllistymisen esteiden arviointiin”, Rautanen toteaa.

Useat vangit ovat kokeneet väkivaltaa

Vangit ovat kokeneet monenlaista väkivaltaa elämänsä aikana. Fyysistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki, ja taloudellisen väkivallan uhreja oli kolmasosa tutkituista. Joka neljäs vanki raportoi kokevansa traumaoireita.

Lukuisista riskeistä ja ongelmista huolimatta vangit ovat usein varovaisen realistisia ja optimistisia tulevan suhteen. Useat toivovat tulevaisuutta ilman päihteitä ja väkivaltaa eivätkä usko juuttuvansa vankilakierteeseen.

Syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisy lisää yhteiskunnan turvallisuutta

Vankeusaikana on mahdollista tavoittaa ne palveluiden suurkuluttajat, joita ei kyetä auttamaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vankien motivaatio hoitaa terveyttään on tutkimuksen perusteella korkea: asteikolla nollasta kymmeneen yhdeksän.

”Vankiloiden monipuolisille palveluille on ehdottomasti tarvetta. Asunto vapautuvalle vangille, työkykyselvitys ja työkokeilu, C-hepatiitin häätö ja vertaisia auttamaan yksinäisyyden kanssa, niin päihdehäiriöstäkin toipuminen on todennäköisempää. Kun ongelmia on paljon, yhdessäkin asiassa onnistuminen voi riittää ja tuoda korjaavan kokemuksen, joka pitää yllä motivaatiota hoitaa omaa terveyttä myös vapautumisen jälkeen” sanoo Rautanen.

”Tämä yhtälö luo hyvän mahdollisuuden säästää tulevaisuuden sote-kustannuksissa, jos palveluiden suurkulutus saadaan muutettua kohtuukäytöksi”, Rautanen jatkaa.

Vankiloiden palveluiden kehittämisen lisäksi syrjäytymisen ja rikollisuuden ehkäisy jo ennalta on äärimmäisen tärkeää.

”Vankilan palveluiden lisäksi kaikki yhteiskunnan ennaltaehkäisevä apu esimerkiksi neuvoloihin ja kouluihin ADHD- ja käytösongelmien kanssa painivien perheiden tueksi on tarpeen. Syrjäytymisen ja rikollisuuden ennaltaehkäisy lisää parhaimmillaan koko yhteiskuntamme hyvinvointia ja turvallisuutta”, Rautanen summaa.

Lisätiedot

Mika Rautanen
Tutkimuksen johtaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Vankiterveydenhuolto
etunimi.sukunimi@vth.fi
029 5245 766


Jussi Korkeamäki
Johtaja
Vankiterveydenhuolto
etunimi.sukunimi@vth.fi
0295245723

Tietoa julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Jätevesitutkimus: kokaiinin käyttö lisääntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella, amfetamiinin käyttö kasvussa suuressa osassa maata28.6.2024 02:00:00 EEST | Tiedote

Kokaiinia käytetään yhä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, osoittaa THL:n tuore jätevesitutkimus. Pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä käytön kasvu on viime aikoina taittunut, mutta useissa kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella kokaiinin käyttömäärät ovat mittaushistorian korkeimpia. Myös amfetamiinin käyttömäärät ovat useissa kaupungeissa merkittävästi kasvaneet verrattuna edelliseen valtakunnalliseen seurantaan, joka toteutettiin vuonna 2022.

THL kehittäisi perusterveydenhuoltoa osana hyvinvointialueiden toimintaa Kela-korvausten noston sijaan26.6.2024 08:40:00 EEST | Tiedote

Hallitus esittää yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten nostamista. Esityksen tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon saatavuutta ja purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään ja varhaishoitoon sekä edistää eri ammattiryhmien välistä tarkoituksenmukaista työnjakoa. THL:n arvioi lausunnossaan, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta niiden toteutuminen esityksen mukaisin toimin ei ole varmaa.

Lintuinfluenssarokotukset alkavat – rokotetta tarjotaan niille, joilla on suurentunut riski saada tartunta25.6.2024 13:16:00 EEST | Tiedote

THL on yhteistyössä Ruokaviraston kanssa laatinut suosituksen lintuinfluenssarokotuksen kohderyhmistä. Rokotetta tarjotaan niille 18 vuotta täyttäneille, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. Tällaisia ovat: turkistarhoilla turkiseläimiin kosketuksissa olevat henkilöt siipikarjan parissa työskentelevät, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan, pois lukien teurastamoiden työntekijät sairaiden tai kuolleiden lintujen tai muiden eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen osallistuvat henkilöt, kuten eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät lintujen rengastajat luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa työskentelevät kotieläinpihojen ja lintutarhojen työntekijät virkaeläinlääkärit laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye