Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.

ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on nopeasti etenevä ja kuolemaan johtava sairaus, jossa lihaksia käskyttävät hermosolut vaurioituvat. ALS:iin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, ja Suomessa käytettävä Rilutsoli-niminen lääke lisää potilaiden elinaikaa vain muutamalla kuukaudella. ALS-potilaiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.
Tutkimuksessa CDNF-proteiinin (cerebral dopamine neurotrophic factor) vaikutuksia selvitettiin ALS:n solumalleissa ja kolmessa eri ALS:n geneettisessä eläinmallissa. Tulokset osoittivat, että CDNF vähentää solulimakalvoston stressiä ja suojaa selkäytimen liikehermosoluja. CDNF myös pidentää eläinten elinaikaa noin 25 prosentilla, parantaa motorista suoriutumista ja hidastaa taudin etenemistä.
Tutkimus avaa lupaavia näkymiä ALS:n hoidossa. CDNF voi auttaa hidastamaan taudin etenemistä ja parantamaan potilaiden elämänlaatua.
– Lisätutkimukset ja kliiniset kokeet ovat kuitenkin vielä tarpeen ennen kuin CDNF tai siihen perustuva hoito voidaan hyväksyä käytettäväksi ALS-potilaille, kertoo tutkimuksen johtaja, regeneratiivisen farmakologian apulaisprofessori ja Regenerative Neuroscience -tutkimusryhmän johtaja Merja Voutilainen Helsingin yliopistosta.
CDNF on professori Mart Saarman vuonna 2007 löytämä proteiini, jolla on hermokasvutekijöiden kaltaisia ominaisuuksia. CDNF:n on jo aiemmin todettu suojaavan ja korjaavan dopamiinihermosoluja Parkinsonin taudin pre-kliinisissä eläinmalleissa. Kliinisissä kokeissa CDNF osoittautui turvalliseksi ja tehokkaaksi Parkinson-potilailla, kuvailee Voutilainen. Syyskuussa arvostetussa Brain-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan CDNF on lupaava myös ALS-taudin hoidossa.
Alkuperäinen julkaisu
De Lorenzo F, Lüningschrör P, Nam J, Beckett L, Pilotto F, Galli E, Lindholm P, Rüdt von Collenberg C, Mungwa ST, Jablonka S, Kauder J, Thau-Habermann N, Petri S, Lindholm D, Saxena S, Sendtner M, Saarma M, Voutilainen MH. CDNF rescues motor neurons in models of amyotrophic lateral sclerosis by targeting endoplasmic reticulum stress. Brain 2023 Sep 1;146(9):3783-3799. doi: 10.1093/brain/awad087.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Voutilainen, merja.h.voutilainen@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lihavuusleikkaus tuo pitkäaikaisia terveyshyötyjä9.4.2025 08:47:08 EEST | Tiedote
Merkittävä painonpudotus lihavuusleikkauksen avulla tuo terveyshyötyjä silloinkin, kun paino nousee osittain takaisin.
Opettajien työhyvinvointi parantunut8.4.2025 09:59:12 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston seurantatutkimus osoittaa opettajien työhyvinvoinnin lähteneen usean vuoden jälkeen nousuun. Kahdesti vuodessa OAJ:n jäsenille tehtävä kyselytutkimus aloitettiin viisi vuotta sitten, koronakeväänä 2020. Selvä käänne parempaan tapahtui viime vuonna.
Uusi teknologia mullistaa nanokuitujen tuotannon7.4.2025 10:00:34 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston spinout-yhtiö Acouspin on kehittänyt sähkökeruuteknologian, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi mikromuovien poistamisessa vedestä, sähköisessä liikkumisessa, terveydenhoidossa ja lääketeollisuudessa.
Asteroidin törmäysuhka-arviot Maahan ja Kuuhun tarkentuneet2.4.2025 12:23:06 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä seuraa parhaillaan tarkasti Maan lähiasteroidia 2024 YR4. Viimeisimpien havaintojen perusteella asteroidin törmäystodennäköisyys Maahan vuonna 2032 pieneni 3 prosentista alle 0,001 prosenttiin.
Sukeltajakuoriaiset kertovat kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta2.4.2025 08:59:09 EEST | Tiedote
Lammen rantojen ruoppaus tai vesikasvien poisto voivat vaarantaa sukeltajakuoriaisten elinoloja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme