Tekoälyä ja oppimisdataa hyödyntävät teknologiat haastavat perinteisen tavan ohjata oppimista
Opettajan on perinteisesti nähty ohjaavan oppijan oppimisprosessia ja siirtävän vähitellen vastuuta oppimisprosessin säätelystä oppijalle itselleen. Uudet, tekoälyä ja oppimisdataa hyödyntävät teknologiat haastavat tätä perinteistä asetelmaa.
![](/data/images/public/3747/70027136/6b6b7ea3-af36-4b8b-bf92-17a759584376-w_720.jpg)
Teknologia on nykyään jokapäiväinen osa oppijoiden elämää. Filosofian maisteri Joonas Merikko käsittelee väitöksessään oppijan, opettajan ja teknologian suhdetta oppimisprosessin ohjaamisessa.
Teknologiatuettu oppimisprosessi edellyttää oppijan suostumusta datan hyödyntämiseen
Merikko tutki väitöskirjassaan teknologian mahdollisuuksia tukea ja edistää oppijoiden kykyä ohjata omaa oppimisprosessiaan. Modernit oppimisteknologiat perustuvat oppijoista kerätyn data-aineiston hyödyntämiseen eli oppimisanalytiikkaan.
– Teknologioiden haasteena on, että data-aineistossa usein korostuu oppimisen tiedollinen puoli. Oppimisprosessiin liittyvät olennaisesti myös tunteet ja motivaatio, mutta niistä on vaikeampi kerätä dataa, Merikko toteaa.
Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin työkalua, jolla saataisiin kerättyä myös tunteisiin ja motivaatioon liittyvää aineistoa.
Yksi tutkimuksen tuloksista oli oppijoiden ristiriitainen suhtautuminen heidän tietojensa hyödyntämiseen teknologisissa sovelluksissa.
– Kun oppijoilta kysyttiin heidän yleistä valmiuttaan luovuttaa omasta oppimisprosessistaan kertynyttä dataa analytiikkajärjestelmien käyttöön, he olivat melko varovaisia. Kun samoilta oppijoilta kysyttiin tietyllä kurssilla halukkuutta vastaanottaa analytiikkaan perustuvaa palautetta, valtaosa lähti kokeiluun mukaan, vaikka se edellytti tietojen luovuttamista analytiikkajärjestelmälle, Merikko kertoo.
Opettajan rooli murroksessa
Oppimisteknologiat muuttavat opettajan työnkuvaa. Teknologia voi esimerkiksi auttaa opettajaa rutiinitöissä, kuten tehtävien tarkastamisessa. Uusimmat teknologiat voivat myös itsenäisesti suorittaa pedagogisia tehtäviä. Oppijoiden on mahdollista opiskella ensisijaisesti teknologian tuella, ja opettajan apua hyödynnetään vain erikseen tarvittaessa.
Merikon mukaan olisi erittäin tärkeää käydä laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua koulutuksen ja opettajuuden tulevaisuudesta. Se, että on teknisesti mahdollista oppia uusia asiasisältöjä vuorovaikutuksessa koneen kanssa, ei vielä tarkoita, että koulutusjärjestelmä kannattaisi rakentaa tällaisten teknologioiden varaan.
Merikko tutki suomalaisten opetusalan ammattilaisten näkemyksiä niin kutsutuista mukautuvista oppimisteknologioista sosiaalisen median keskusteluiden perusteella. Aineistossa teknologiaa puolustavat ja kritisoivat näkemykset eivät temaattisesti kohdanneet.
– Teknologian käyttöä tukevissa kommenteissa korostettiin teknologian mahdollisuuksia opettajan ajankäytön tehostamisessa, kun taas kriittisissä kommenteissa korostettiin inhimillisen läsnäolon ja vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa.
Oppimisen säätelyvastuun luovuttamisen teknologialle on oltava tietoista
Teknologian roolin korostuessa huolena on, että oppijoiden kyky ohjata omaa oppimistaan itsenäisesti heikkenee. Merikko esittelee väitöskirjassaan luomansa oppimisen säätelyvastuun mallin. Oppimisprosessin säätelijänä voi toimia oppija, opettaja, teknologia, tai näiden erilaiset yhdistelmät. Uutta on, että myös teknologia nähdään pedagogisena toimijana.
Merikon käsitteellistys tuo näkyväksi, tavoitellaanko teknologialla säätelyvastuun asteittaista siirtämistä oppijalle vai säätelyn luovuttamista teknologialle.
– Malli ohjaa pohtimaan, missä tilanteissa teknologian käyttö oppimisessa on hyödyllistä ja milloin haitallista, Merikko kertoo. – On kriittistä tiedostaa, milloin on järkevää antaa teknologian tehdä valintoja puolestamme, niin oppimisessa kuin muillakin elämänalueilla.
FM Joonas Merikko väittelee 6.10.2023 klo 13 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Technological support for self-regulated learning: The tripartite relationship between learner, teacher and technology in the regulation of the learning process
Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 40 (Metsätalo, sali 1).
Väittelijän yhteystiedot:
Joonas Merikko, 050 357 5130, joonas.merikko@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi kuvantamismenetelmä diabeteksen soluhoitojen tehon ja turvallisuuden tutkimiseen2.7.2024 10:37:30 EEST | Tiedote
Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyöprojektissa on kehitetty PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden seurannalle. Menetelmän avulla voidaan määrittää siirteiden koko ja arvioida niiden laatua, mikä parantaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta.
Suomessa yleisemmällä geenimuunnoksella yhteys diabetekseen1.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että muunnos RFX6-geenissä heikentää insuliinin eritystä ja lisää siten kantajien riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä raskausdiabetekseen. Geenimuunnos on Suomessa muuta maailmaa yleisempi.
Moninkertaisia eroja kissarotujen hammassyöpymissä28.6.2024 10:28:10 EEST | Tiedote
Hammassyöpymät ovat kissojen yleisimpiä ja vaikeimpia suunsairauksia. Helsingin yliopiston yli 900 kissan tutkimuksessa havaittiin moninkertaisia eroja kissarotujen välillä, mikä viittaa geneettiseen alttiuteen. Lisäksi tunnistettiin lukuisia hammassyöpymään liittyviä riskitekijöitä.
Yleiset suomalaiset linnut vähenevät, takatalvet lisäsivät ahdinkoa27.6.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Lintuharrastajien toteuttamien pesimälintulaskentojen tulokset kertovat muun muassa punarinnan vähyydestä tänä kesänä. Väheneminen voi johtua kevään takatalvista. Laskennat osoittavat kuitenkin monen yleisen lintulajin pitkäaikaisen taantumisen. Toisaalta eteläiset lajit, kuten mustapääkerttu, runsastuvat edelleen.
Majavien aiheuttamat tulvat elvyttävät hyönteiskantoja26.6.2024 07:50:00 EEST | Tiedote
Majavien aiheuttamilla tulvilla voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia maalla eläviin hyönteisiin ja muihin selkärangattomiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme