Suomen tieteen taso maailman keskitason yläpuolella – keskeiset verrokkimaat kuitenkin edellä

Suomen julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus top 10 -indeksillä mitattuna on maailman keskitason yläpuolella. Lisäksi useiden tieteenalaryhmien top 10 -indeksi on noussut Suomessa maailman keskitason alapuolelta (2006–2009) keskitason yläpuolelle (2016–2019), Tieteen tila -tilastot kertovat. Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta. Maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on 1.

Kiinan julkaisutoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus vahvistuvat jatkuvasti. Kiinan tasainen nousu vaikuttaa kansainvälisessä vertailussa muiden maiden kuten Suomen julkaisutoiminnan suhteelliseen vaikuttavuuteen.

Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvu on ollut viime vuodet Suomessa tasaista

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa tasaisesti. Vuonna 2021 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi lähes kolmeen prosenttiin ja oli 7,6 miljardia euroa. Kasvun taustalla on erityisesti yritysten t&k-menojen kasvu.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Silti t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa vuonna 2021 edelleen ainoana Pohjoismaana selvästi matalammalla tasolla kuin vuonna 2010.

Tänä vuonna voimaan tullut laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta tavoittelee tki-toiminnan menojen tasaista nousua tulevina vuosina niin, että tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta olisi neljä prosenttia vuonna 2030. 

Yrityssektorilla työskentelevien tohtorien määrä kasvanut – tutkimusosaamista voitaisiin hyödyntää enemmän

Tutkimuksen henkilöstöä tarkastelevat Tieteen tila -tilastot tuovat esille, että työssä olevista tohtoreista 27 prosenttia työskenteli yrityksissä vuonna 2019. Yritysten osuus tohtorien työllistäjänä on kasvanut 2010-luvulla, ja yliopistojen jälkeen yritykset ovat suurin tohtorien työllistäjä.

Tohtorien tekemien tutkimustyövuosien määrä on kasvanut kaikilla sektoreilla 2000-luvulla, selvimmin 10 viime vuoden aikana yrityksissä. Yritysten tutkimustyöstä tohtorien tekemän työn osuus oli vuonna 2021 kuitenkin vain seitsemän prosenttia, ja korkeakouluissa tehdystä tutkimustyöstä tohtorien osuus on laskenut 2010-luvun lopulla.

Suomalaisissa yliopistoissa kansainvälistyminen jatkuu. Tieteen tila -tilastojen mukaan ulkomaalainen henkilöstö tekee merkittävän osan (38 prosenttia) nuoren tutkijasukupolven henkilötyövuosista.

Tutustu Tieteen tila 2023 -katsaukseen:

• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen henkilöstö (pdf)
• Tieteen tila -tilastot: Tieteellinen julkaisutoiminta (pdf)
• Tiivistetty yleisesitys Tieteen tila -tilastoista: Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus, henkilöstö ja tieteellinen julkaisutoiminta (pdf)

Lisätietoja

• pääjohtaja Paula Eerola, p. 029 533 5001
• johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen, puh. 029 533 5141

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Tieteen tila

Suomen Akatemian Tieteen tila -työ tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteen tilassa julkaistaan säännöllisesti tilastollisia ja bibliometrisiä tarkasteluja tutkimuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä julkaisutoiminnasta. Lisäksi julkaistaan temaattisia analyysejä. Tilastoissa Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.

Seuraavan kerran Tieteen tila -tilastot julkaistaan vuonna 2024.