Liikennevakuuttamisen satavuotinen historia: mellakoista ja kannattavuusongelmista maailman parhaaksi

Historiateos Ihmisiä liikenteessä – liikennevakuuttamisen sata vuotta kertoo yleistajuisesti suomalaisen liikennevakuutuksen ja -vakuuttamisen tarinan autoilun pioneerivaiheista modernien sähköautojen aikaan. Kirja juhlistaa suomalaisen liikennevakuuttamisen merkkivuotta: Liikennevakuutuskeskuksen varhaisin edeltäjä Suomen Automobiilitariffiyhdistys perustettiin 1.10.1923.  

- Liikennevakuutuksen edellinen historiateos on vuodelta 1975, ja sen jälkeen alalla on tapahtunut paljon mielenkiintoisia asioita. Mennyt aika on tärkeä saada dokumentoitua kirjoihin ja kansiin niin kauan, kuin se on aikalaishavaintojen avulla mahdollista. Tämän kirjan ansiosta jälkipolville jää tieto siitä, miten yksi maamme merkittävimmistä lakisääteisistä vahinkovakuutusjärjestelmistä on kehittynyt, Liikennevakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki kertoo. 

Kirja kuvaa seikkaperäisesti liikennevakuuttamisen vaiheita peilaamalla niitä suomalaisen tieliikenteen ja autoilun kehitykseen. Teoksessa kerrotaan muun muassa, miten Suomen liittyminen ETA:n ja EU:n jäseniksi paransi ulkomailla ajavien suomalaisten autoilijoiden vakuutusturvaa. Huomiota saa myös vakuutusyhtiöiden tekemä liikenneturvallisuustyö, joka on merkittävästi vähentänyt liikennekuolemien määrää.  

- Tänä päivänä liikennevakuutusjärjestelmä voi hyvin ja kehittyy. Liikenteen automaatio ja sähköistyminen sekä uudet liikkumisvälineet ovat esimerkkejä asioista, joiden vuoksi järjestelmän on koko ajan uudistuttava. Historian tunteminen luo kehittämiselle hyvän pohjan, Halmeenmäki toteaa. 

Suomalainen liikennevakuutus on sadassa vuodessa hioutunut timantti, jota voi hyvällä syyllä kutsua maailman parhaaksi. Korvausten laajan kattavuuden lisäksi viime vuosikymmenten tietotekninen kehitys on tehnyt liikennevakuutuksen hankkimisesta ja korvauskäsittelystä yhä vaivattomampaa. 

- Itse pidän liikennevakuutuksessa merkityksellisimpinä asioina sitä, että myös vahingon aiheuttaneen ajoneuvon kuljettaja on oikeutettu korvauksiin sekä sitä, että henkilökorvauksille ei ole euromääräistä kattoa. Tämän lisäksi järjestelmämme sisältää runsaasti muita hienoja erityispiirteitä, jotka tekevät järjestelmästä tiellä liikkujalle turvaavan, helpon ja vaivattoman, Halmeenmäki tiivistää. 

Liikennevakuuttamisen ensimmäiset 100 vuotta 

Liikennevakuutus tuli pakolliseksi vuonna 1925 uuden liikennevakuutuslain myötä. Lain perusteella korvattiin kaikki omaisuusvahingot, mutta henkilövahinkojen osalta vain kuolemaan tai pysyvään ansionmenetykseen johtaneet vahingot. Karrikoiden: jos autoilija ajoi jalan yli, oli housunpuntti vakuutettu, mutta jalka ei. 

Vuoden 1938 autovastuulaki korjasi tilannetta. Vajavaisen vakuutusturvan tarjonnut pakollinen liikennevakuutus ja sitä täydentäneiden lisävakuutusten sekava vyyhti korvautui yhdellä lakisääteisellä liikennevakuutuksella, jonka tariffit vahvisti sosiaaliministeriö.  

Sotavuodet merkitsivät kriisiä kannattavuudelle, kun liikennevakuutuksen maksut pidettiin sotaa edeltäneellä tasolla, mutta enimmäiskorvauksia korotettiin. Lisäksi sodan jälkeen ilmassa leijui vakuutusalan sosialisoinnin uhka. Vasemmistohallituksen ajama hanke ei kuitenkaan toteutunut. 

1950-luvulla liikennevakuutuksen lakisääteistä korvauspiiriä laajennettiin, ja matkustajat sisällytettiin korvausten piiriin. Vuoden 1960 alussa voimaan astuneen liikennevakuutuslain mukaan vahinko oli korvattava niin sanotun ankaran vastuun periaatteella riippumatta siitä, mistä vahinko oli johtunut. Vuonna 1968 liikennevakuutuksen korvauspiiriä laajennettiin entisestään, kun kuljettajan vakuuttaminen tuli pakolliseksi. 

Sosiaaliministeriön vahvistamat tariffit eivät pysyneet nopean kustannusnousun perässä. Vakuutuskustannusten alentamiseksi liikennevakuuttamisen ottamista valtion haltuun selvitettiin jälleen 1960-luvun jälkipuoliskolla, mutta tälläkään kerralla suunnitelmat eivät toteutuneet.  

1970-luvulla liikennevakuutuksen korvausperiaatteita uudistettiin – edelleen vahingonkärsineen eduksi. Vakuutusyhtiöt ryhtyivät opastamaan vahingonkärsijää, joka alkoi saada kaikki lain ja vakuutusalan normien mukaiset korvaukset riippumatta hakemuksensa sisällöstä. Lisäksi vuoden 1980 alussa lievennettiin vahingonkärsineen oman myötävaikutuksen merkitystä korvaukseen. Tämän jälkeen korvausta voitiin alentaa vain poikkeustapauksissa.  

1990-luvun puolivälissä liikennevakuutusasiakkaiden mahdollisuudet kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä paranivat, kun kilpailulainsäädännön kehitys ja Euroopan integraatio päättivät yhteisten maksutariffien aikakauden. Suomalaisesta liikennevakuutuksesta tuli yhä kattavampi, ja liikennevahinkoon syyllinen alkoi saada korvauksia kivusta ja särystä matkustajan tavoin. Lisäksi liikennevakuutus laajeni kattamaan koko ETA-alueen. Liikennevakuutusjärjestelmän eurooppalaistuminen jatkui 2000-luvulla. Liikennevakuutuskeskus alkoi toimia Suomessa EU-direktiivien mukaisena tietokeskuksena ja osana korvauselinjärjestelmää.  

Vuoden 2017 liikennevakuutuslaki antoi vakuutusyhtiöille varsin vapaat kädet rakentaa omia bonus- ja hinnoittelujärjestelmiään, mikä lisäsi kuluttajien mahdollisuuksia kilpailuttaa vakuutusyhtiöitä. Vahingonkärsineen oikeusturvaa puolestaan paransivat korvauskäsittelylle asetetut määräajat sekä selkeästi kirjatut liikennevakuutuksen ottajan oikeudet ja velvollisuudet. 

Lisätiedot:  

Liikennevakuutuskeskus toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki, p. 040 922 9000 

etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi 

Liikennevakuuttamisen sata vuotta tiiviisti

Kirja: Ihmisiä liikenteessä – liikennevakuuttamisen sata vuotta (pdf) 

Blogi: Ajatusleikkejä liikennevakuutuksen vaihtoehtoisesta historiasta 

Blogi: Suomalainen liikennevakuutus – sadassa vuodessa hioutunut timantti 

Suomalainen liikennevakuutus täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Liikennevakuutuskeskuksen edeltäjä, Suomen Automobiilitariffiyhdistys, perustettiin 1.10.1923.