Espoo pysyy kärjessä panostamalla osaamiseen, kansainväliseen vetovoimaan ja vihreään siirtymään – ”Osaajapulan vuoksi hyvinvoinnin kasvu uhkaa jäädä saamatta”

Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät TE-toimistoilta kaupunkien ja kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa, jolloin kaupungeista ja kunnista tulee merkittäviä elinvoimaisuuden edistäjiä ja kilpailukyvyn rakentajia. Töiden ja tekijöiden kohtaaminen, yritysten elinvoima ja kestävä kasvu ovat siksi kohtalonkysymyksiä kaupungille.

”Osaajapulan vuoksi meiltä jää saamatta hyvinvoinnin kasvua. Tämä on erityisen totta varsinkin Espoossa, sillä meillä kasvu tulee tieto- ja osaamisintensiivistä yrityksistä, enemmän kuin missään muualla Suomessa. Espoossa jopa 45 prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan olevan merkittävä kasvun este. Osaaminen ja korkeakoulutus on avain siihen, että täällä tuotetaan oikeasti uusia asioita, mikä luo hyvinvointia koko maahan. Jos emme saa riittävästi osaajia espoolaisyrityksiin, on se suurempi pullonkaula kuin missään muualla Suomessa”, sanoo Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Harri Paananen Kasvu & Kipu -podcastin osaajapulaa käsittelevässä jaksossa.

Panostuksia kohtaantoon, toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja innovaatioyhteisöön

Espoossa muutoksiin on valmistauduttu muun muassa määrittelemällä kaupungin elinkeino- ja työllisyystoimintaa täsmentävät painopisteet.

”Meillä Espoossa on ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa korkean tason innovaatioyhteistyötä tehdään eri toimijoiden välillä kenties mutkattomammin kuin missään maailmassa. Pysymme kärjessä panostamalla osaamiseen, kansainväliseen vetovoimaan ja vihreään siirtymään. Siitä erinomainen osoitus on esimerkiksi Aalto-yliopiston, VTT:n ja Espoon kaupungin yhteinen innovaatioyhteistyö. Jotta vuosien aikana luotu kilpailuetu tieto- ja osaamisintensiivisillä aloilla voidaan säilyttää ja valtavan hieno potentiaali hyödyntää, tarvitsimme entistä selkeämmät askelmerkit tulevaan kehittämiseen”, Paananen toteaa.

Yhdessä kaupungin kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa luodut elinkeino- ja työllisyyspoliittiset painopisteet muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta: kohtaanto, kaupunki palveluksessanne ja innovaatioyhteisö. Sen lisäksi niitä yhdistää kolme läpileikkaavaa, megatrendin omaista teemaa: kansainvälinen vetovoima, edelläkävijyys ja osaaminen sekä kestävä liiketoiminta ja vihreä siirtymä.

”Painopisteet perustuvat paitsi tiukkaan tilanneanalyysiin, myös tiiviiseen vuoropuheluun yritysten ja tutkimuslaitosten sekä muiden avainkumppaneiden kanssa. Painopisteitä määritettäessä varmistimme, että toimenpiteet, joita priorisoimme ovat arvokkaita kaikkien ekosysteemimme jäsenten mielestä”, Paananen sanoo.

Espoon ja muun metropolialueen rooli Suomen talouskasvun veturina ja kansallisen hyvinvoinnin perustana on kiistaton. Espoolaisten toimijoiden innovatiivinen yritystoiminta, osaamisen kehittäminen ja rajapinnat ylittävä yhteistyökyky muodostavat vahvan pohjan Suomen kestävälle kasvulle väestörakenteen muutoksessa.

”On tärkeää tunnistaa alueemme merkitys ja tarjota sen toimijoille tarvittavaa tukea ja resursseja, jotta ne voivat jatkaa menestyksellistä työtään Suomen talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä”, Paananen sanoo.

Faktaa

Kaupungin tulopohja muuttui, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kaupungilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuonna 2023.

• Valtionosuuksien osuus kaupungin budjetista kasvoi merkittävästi.
• Kiinteistö- ja yhteisöveron suhteellinen osuus kasvoi.
• Kunnallisvero säilyi suurimpana tuloeränä.

Espoo on yhdessä muun pääkaupunkiseudun kanssa Suomen talouskasvun veturi.

• Lähes 50 prosenttia Helsingin pörssin liikevaihdosta tulee espoolaisilta yrityksiltä.
• Kuudenneksi eniten patenttihakemuksia Euroopassa tehdään Espoossa.

TE24-uudistus siirtää valtion elinkeino- ja työllisyyspalveluja kaupungin vastuulle vuonna 2025.

• Uudistukseen valmistaudutaan työllisyyden kuntakokeilulla: 18 000 espoolaista työnhakijaa siirtyi TE-toimistolta Espoon kaupungin asiakkaaksi 1.3.2021
• Työllistymisen ja uusien työpaikkojen luomisen tavoitteet voidaan saavuttaa entistä paremmin, kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.