Foodora: lähes 70 prosenttia ensi kertaa esihenkilöinä – mielenterveys etusijalla

Erityisesti työelämän alkutaipaleella olevien nuorten mielenterveyden häiriöt ja niistä johtuvat työkyvyttömyysjaksot ovat yleistyneet ja herättäneet huolta koko Suomessa. Foodoralla ilmiöön on suhtauduttu vakavasti, sillä henkilöstön keski-ikä on vain 27 vuotta. 

Vauhdikas organisaatio ja digitaalinen ala vetää puoleensa eniten nuoria työnhakijoita, vaikka Foodorassa työntekijöiden ikä vaihtelee 21 – 57 -vuotiaan välillä. Henkilöstön nuori keski-ikä tarkoittaa samalla nuoria esihenkilöitä. Uran ensimmäisen asiantuntijatyön kuormituksen lisäksi nuorten henkilökohtaisessa elämässä tapahtuu samaan aikaan myös paljon muita asioita, joilla on vaikutusta jaksamiseen.

– Työkyvystä on pystyttävä huolehtimaan ennakoivasti. Tiedämme, että työnantajana osa työkykyyn vaikuttavista tekijöistä on omien vaikutusmahdollisuuksiemme ulottumattomissa. Siksi olemme päättäneet omassa työyhteisössämme keskittyä yksilöllisten voimavarojen vahvistamiseen, kertoo Foodoran henkilöstöjohtaja Anna-Eliisa Wotherspoon.

Ensimmäistä kertaa esihenkilöinä olevat ovat saaneet uuteen rooliinsa tukea oman organisaation lisäksi työterveydestä sekä koulutusta Aalto YO First time manager -valmennuksesta, sparriapua Auntie-palveluista ja lyhytpsykoterapiasta, jossa on käyty läpi muun muassa esihenkilötyön haasteita. 

Konfliktitilanteiden välttäminen tärkeässä roolissa

Hyvällä esihenkilötyöllä on valtava merkitys koko organisaation toimintaan ja kulttuuriin. Siksi työympäristöä ja työn tekemisen tapoja on muokattu yhdessä työterveyden kanssa. Foodoran työterveystiimi Terveystalossa seuraa kehitystä jatkuvasti. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla on jo nyt nähtävissä vaikuttavia tuloksia. Sairauspoissaolojen osuus on laskussa ja säästöäkin on syntynyt kuluvana vuonna jo 100 000 euroa. 

Foodoran tiimissä työskentelevän Terveystalon työterveyspsykologi Anna Pirttiahon mukaan nuorten esihenkilöiden kanssa on ollut olennaista käydä läpi erilaisia asiantuntijatyöhön liittyviä esihenkilövalmiuksia. 

– Esihenkilönä tulee esimerkiksi ymmärtää, missä tilanteessa hän on esihenkilö ja missä tilanteessa ystävä. Nuorempien esihenkilöiden voi olla hankala määritellä tätä rajaa. Roolikonflikteja voi käsitellä työterveyspsykologin vastaanotolla. Vastaanotoilla muita tärkeitä teemoja voivat olla puheeksi ottamisen ja palautteenantamisen keinot sekä omien työelämään liittyvien piirteiden ja taipumusten tarkastelu, kertoo Anna Pirttiaho.

Foodorassa ensimmäistä kertaa Team Leaderina työskentelevälle Helmi Pursiaiselle esihenkilörooli avasi mahdollisuuden kurkistaa omiin vahvuuksiinsa ja nähdä syyn, miksi hänestä on kasvamassa hyvä esihenkilö. Työnantajalta saatu tuki on ollut tärkeää.

– HR:ssä tunnistettiin, että vahvuuksiini kuuluivat empaattiset kyvyt ja osasin olla terapeuttimainen tukihenkilö, joka on tarpeellista esihenkilötyössä. Yhteiset koulutukset ovat tuoneet ymmärrystä ja vertaistukea, minkä lisäksi me esihenkilöt olemme saaneet helposti apua omiin johtamiseen liittyviin kysymyksiin, sanoo Helmi Pursiainen. 

Esihenkilöitä on koulutettu kohtaamaan haastavat tilanteet ja varmistettu työn luonteeseen liittyvän aivokuorman hallintaa. 

Terveystalon työterveyspsykologi Anna Pirttiaho laati listan aiheista, joita ensimmäistä kertaa esihenkilöiksi tulevien kanssa käydään läpi. 

1. Roolikonflikti

Työelämässä esihenkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useita eri rooleja. Esihenkilöiden tulee tunnistaa omat roolinsa – missä tilanteissa esiinnyt ystävänä ja missä tilanteissa esiinnyt esihenkilönä. Yleensä työyhteisössä valloilla tulisi olla esihenkilörooli, jotta yhteisön kesken ei heräisi epäoikeudenmukaisuuden tunteita. 

2. Kognitiivisesta kuormituksesta palautuminen ja rakenteet kestävälle työnteolle

Kognitiivista kuormittumista on tärkeää säädellä työolosuhteiden ja työntekijöiden

omien keinojen kautta. Myös esihenkilöiden omat taipumukset ja arvot, kuten vilpitön halu auttaa omia tiimiläisiä, voivat altistaa työssä kuormittumiselle. Työnantajan on tärkeää luoda työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävät työolosuhteet, joissa nuoret esihenkilöt voivat kehittää itsensä johtamisen taitoja, kuten epävarmuuden sietämistä, omien ajatusten ja tunteiden johtamista sekä palautumisesta huolehtimista.

3. Palautteenanto ja puheeksiotto

Huonojen uutisten kertominen ja tilanteet, joissa tulee olla tiukka ja vaativa, ovat haastavia myös kokeneille esihenkilöille. Nuoren kohdalla tällaiset tilanteet voivat aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta, joita voidaan ehkäistä mallintamalla puheeksiottamisen tapoja ja harjoittelemalla palautteenantoa. 

***

10.10. vietetään Maailman mielenterveyspäivää teemalla Mielenterveys on jokaisen oikeus. Marraskuussa Mielenterveysviikolla (viikko 47) keskitytään tänä vuonna puhumaan tunteista.