Palkka-avoimuus: Mitä juristit ajattelevat?

Työelämätutkimus paljastaa, että lähes 80 % juristeista on avoimia työpaikan vaihtamiselle, mutta heistä 60 % ei kuitenkaan etsi aktiivisesti uusia tehtäviä. Tutkimuksessa korkeampi palkkaus nousee suurimmaksi syyksi työpaikan vaihtamiselle, mikä korostaa entisestään tarvetta viestiä palkkauksesta avoimesti. Reilusti yli 80 % niin juristeista kuin myös oikeustieteen opiskelijoista toivoo, että työpaikkailmoituksissa kerrottaisiin euromääräinen palkkahaitari.

Juristit eivätkä alan opiskelijat ole tyytyväisiä palkka-avoimuuteen alalla

- 72 % juristeista ja 69 % oikeustieteen opiskelijoista ilmaisee tyytymättömyyttä siihen tasoon, jolla työpaikkailmoituksissa tällä hetkellä viestitään palkasta

- Jopa 29 % juristeista voisi jättää hakematta kiinnostavaan tehtävään, mikäli työpaikkailmoituksessa ei kerrota mitään tehtävän palkkauksesta ja työsuhde-eduista. Työnhaun parissa jo valmiiksi passiiviset juristit epäröivät käyttää aikaansa rekrytointiprosessiin, mikäli heidän käsityksensä kompensaatiosta ei vastaa työnantajan näkemystä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston kesällä hyväksymä direktiivi tuo mukanaan työnantajille uusia tiedonantovelvollisuuksia palkkauksen osalta ja velvoittaa työnantajia ilmoittamaan jo työnhakuvaiheessa hakijoille alkupalkan tai sen vaihteluvälin, tavoitteena avoimemmat palkkaneuvottelut. Vaikka uudet lait eivät astu heti voimaan, palkasta viestiminen avoimesti jo ennen uusia lakiasetuksia on työnantajille kannattavaa, ja mahdollistaa kilpailuedun luomisen läpinäkyvän ja reilun työnantajamielikuvan myötä.

Paragraaffin Legal Talent Consultant & Business Development Lead Sanna Noki nostaa esiin aiheeseen liittyen tärkeitä huomioita: “Palkka-avoimuus tulee, halusit tai et. Palkka-avoimuus helpottaa työnhakijaa hahmottamaan, onko kyseinen työpaikka häntä varten. Kilpailukykyinen palkkaus on edelleen suurin tekijä, joka vaikuttaa juristien työpaikan vaihtoon. Palkka-avoimuus ei kuitenkaan tarkoita, että ilmoitetaan tarkka summa, joka työnhakijalle maksetaan, vaan kerrotaan palkkahaitari, johon palkka voi asettua. Kyseessä on kuitenkin kokonaisuus, johon vaikuttaa monta tekijää. Kaikkien on hyvä muistaa, että palkkaukseen vaikuttavat aina kokemus ja hakijan tausta, jolloin on hyvä pysähtyä miettimään myös palkka-avoimuuden toista puolta ja perusteluita palkkaukseen. Tämän myötä myös palkkatasa-arvoa saadaan tuotua entistä näkyvämmäksi."

EU-direktiivin päätavoite on vahvistaa sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa edistämällä avoimuutta palkkauksen osalta. Periaatteen mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä tulisi maksaa tasapuolisesti niin miehille kuin naisille. Valitettavasti Työelämätutkimuksemme osoittaa tapauksia, joissa tämä periaate ei toteudu, ja vastaajat tuovat esille esimerkkejä, joissa miespuolisten juristien palkat ovat korkeampia. Tulevaisuudessa direktiivillä pyritään konkreettisin toimenpitein estämään tällaiset epäkohdat. Tämä saavutetaan muun muassa velvoittamalla työnantajat tarjoamaan työntekijöilleen helposti saatavilla olevia tietoja niistä kriteereistä, joita käytetään palkkojen, palkkatasojen ja palkkakehityksen määrittämisessä.

Palkka-avoimuus varmistaa, että sekä työnantajalla että työntekijällä on yhtenevä ymmärrys vastuiden ja palkkauksen suhteesta, mikä edelleen vahvistaa työntekijän sitoutuneisuutta. Jopa 35 % juristeista kokee, että heidän nykyinen palkkauksensa ei ole linjassa työnkuvan kanssa, mikä voi olla vaarallinen viesti työnantajille.

Mikäli palkkauksesta ei voida viestiä avoimesti, on hyvä pysähtyä aiheen äärelle ja kysyä mistä se johtuu. Palkan ilmoittamatta jättäminen viestii työnhakijoille myös tiettyä sanomaa. Onko palkkataso suhteettoman matala, jos sen ympärillä vallitsee hiljaisuus? Palkkaus on olennainen osa työpaikan vaihtoa, ja sen vaikutus rekrytointeihin on kiistaton. Avoin keskustelu aiheesta on sekä työnantajien että työntekijöiden etu. On tärkeä huomioida, että ero ilmoitetun palkkahaitarin ja palkkatoiveen välillä ei myöskään aina sulje asiantuntevaa tekijää haun ulkopuolelle.

Puolet juristeista voisi kuitenkin hakea mielenkiintoiseen tehtävään, vaikka oma palkkatoive ei ilmoitettuun haitariin osuisikaan. Vastaajat huomioivat, että juristien palkkataso on usein joka tapauksessa korkea, ja monet painottavat tehtävän mielenkiintoa ja kokonaisuutta palkan sijaan. Oikeustieteen opiskelijoiden joukossa jopa 70 % olisi valmis hakemaan tehtävää, jonka palkkaus on heidän toivettaan matalampi. Erityisesti uransa alkuvaiheessa oleville työntekijöille palkan sijaan oman kasvun ja kokemuksen hankkiminen mielekkäissä työtehtävissä nousee keskeiseksi tekijäksi.

Taustatietoa tutkimuksesta

Juridiikkaan erikoistunut työelämätalo Paragraaffi Oy julkaisee vuosittain Suomen kattavimman juridiikan alan Työelämätutkimuksen, joka keskittyy juristien ja juristeiksi valmistuvien ajatuksiin ja kokemuksiin työelämään liittyvien merkittävien kysymysten ja teemojen osalta. Tutkimus kattaa laajasti juristien työelämätaidot, työnantajamielikuvat, teknologian vaikutukset, työn merkityksellisyyden sekä rekrytoinnin, palkkauksen ja työpaikan vaihtoon liittyvät aiheet.

Kyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi noin 700 henkilöä, joista 53 % oli oikeustieteen maistereita ja 47 % oikeustieteen opiskelijoita. Tutkimus on kattavin juridiikan alan työelämätutkimus Suomessa ja toteutettiin nyt kuudetta kertaa. Paragraaffi Oy on toiminut juridiikan alalla yli 40 vuoden ajan ja tarjoaa monipuolisia rekrytointi- ja työelämäpalveluja.