Kaupunkilaisilta korkea arvosana asuinalueille — toiveissa lisää kahviloita ja ulkokuntoiluvälineitä

Jaa

Suomalaiset kaupunkilaiset ovat pääosin tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa, kertoo Asukasbarometri 2022. Tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Lisää kaivataan kahviloita, lajittelupisteitä ja ulkokuntoiluvälineitä.

Kuvassa näkyy ihminen kävelemässä asuinalueella, jossa on kerrostaloja, värikäs silta ja raitiovaunu. Taustalla näkyy rakennustyömään nostokurkia.
Kaupunkien täydennysrakentaminen on parantanut palveluja ja liikkumismahdollisuuksia, mutta tuonut myös rakennustyömaita keskelle asuinalueita. Anna Strandell, Syke.

Asukasbarometri on kuuden vuoden välein toteutettava kyselytutkimus asuinympäristön laadusta suomalaisille, jotka asuvat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 2 975 satunnaisesti valittua 15–84-vuotiasta. Heidän mukaansa kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Asuinalue saa keskimäärin kouluarvosanaksi 8,3, eikä tuloksissa ole suuria eroja alueiden tai väestöryhmien välillä.

Tyytyväisyys palveluihin kasvanut

Asukkaiden tärkeimmät viihtyvyystekijät kaupunkien asuinalueilla ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten melu ja ilmansaasteet, pysäköintipaikkojen puute sekä palvelujen puute.

Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoito- ja peruskoulupalveluihin. Niihin on tyytyväisiä yhdeksän kymmenestä lapsiperhevastaajasta. Eniten tyytymättömyyttä herättävät asukkaiden kokoontumis- ja yhteistilat tai niiden puuttuminen.

Tyytyväisyys asuinalueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut verrattuna edelliseen vuoden 2016 barometriin, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja, joihin tyytymättömyys on kasvanut.

Tiivistyminen parantaa liikkumismahdollisuuksia

Asukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä vuodesta 1998 lähtien näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Ne ovat aiheuttaneet niin fyysisen ympäristön, asenteiden kuin käyttäytymisen muutoksia, jotka heijastuvat asuinalueiden koettuun laatuun, palvelutarpeisiin ja asumistoiveisiin.

Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja sekä liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. Kaupungeissa autottomuus yleistyy etenkin nuorilla aikuisilla.

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Anna Strandell muistuttaa, että kaupungistumisesta seuraava runsas rakentaminen on tuonut mukanaan myös epäviihtyvyyteen liittyviä haasteita, kuten meluhaittoja ja keskeneräistä ympäristöä.

— Täydennysrakentamisen ansiosta on pystytty tiivistämään olemassa olevia alueita, mikä parantaa esimerkiksi palveluiden saatavuutta, mutta samalla se on tuonut monivuotisia rakennustyömaita keskelle olemassa olevia asuinalueita.

Viime vuosina asumista ovat leimanneet koronapandemia sekä energiakriisi ja kustannusten nousu. Ne ovat vaikuttaneet osittain ristiriitaisesti etenkin asuntojen tilatoiveisiin, Strandell arvioi.

— Pandemia kasvatti luonnonympäristön roolia asuinalueella ja esimerkiksi etätyötilan tärkeyttä asunnossa

— Toisaalta pientaloasunnoista toivotaan nykyistä pienempiä energiakulujen hillitsemiseksi.

Kierrätyksestä osa kaupunkilaisten arkea

Palvelutarpeet ovat muuttuneet asukasbarometrin mittaushistoriassa. Peruspalvelujen sijaan toivotaan nyt aiempaa enemmän palveluja vapaa-ajan viettoon, kuten kahviloita ja ravintoloita. Palvelujen digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankki- ja postipalveluille asuinalueella. Myös ruuan verkko-ostaminen on yleistynyt etenkin Helsingin seudulla.

Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat vakiintuneet osaksi kaupunkilaisten arkea, ja niihin liittyviä palveluja toivotaan enemmän asuinalueille.

Ulkoilualue- ja liikuntapaikkatoiveista kysyttiin erikseen, ja niistä suosituimmiksi nousivat ulkokuntoiluvälineet ja kävelyreitit, joita toivoi 15 ja 14 prosenttia vastaajista. Molempia toivotaan nyt enemmän kuin vuonna 2016. Myös uimarantojen ja avantouintipaikkojen suosio on kasvanut selvästi vuodesta 2016: neljänneksi toivotuimmaksi liikuntapalveluksi sijalta 12. Sen sijaan uimahallia toivotaan aiempaa vähemmän.

Uutena kysymyksenä vuoden 2022 Asukasbarometrissa kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia yhteiskäyttöpalveluja asuinalueellaan. Tärkeimpinä pidetään julkisten sähköautojen latauspisteiden sekä yhteiskäyttöisten kaupunkipyörien lisäämistä, mutta myös yhteiskäyttöisiä työkaluja toivotaan. Vähemmän toivotaan yhteiskäyttöisiä autoja, sähköpotkulautoja ja yhteisiä työtiloja.

Tietoa asuinympäristöstä kuuden vuoden välein

Asukasbarometri 2022 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tällaisia taajamia on Suomessa 50 kappaletta. Niistä pienin on 10 300 asukkaan Uudenkaupungin keskustaajama ja suurin yli 1,3 miljoonan asukkaan Helsingin keskustaajama. Yli 10 000 asukkaan taajamissa asui 68 % suomalaisista vuonna 2021.

Valtakunnallinen seurantatutkimus toteutettiin nyt viidennen kerran ja se tarjoaa pitkäaikaista seurantatietoa vuodesta 1998 lähtien. Tutkimus toteutettiin posti- ja internet-kyselynä loka–joulukuussa 2022 ja siihen vastasi 2 975 tilastollisella satunnaisotoksella valittua 15–84-vuotiasta. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Pylväskaavio esittää vastausjakauman asteikolla erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, ei tyytymätön eikä tyytyväinen, melko tyytymätön , erittäin tyytymätön ja ei osaa sanoa eri asuinealueen tekijöille. Eniten tyytyväisyyttä, erittäin ja melko tyytyväisiä yli 80 %, saa asuinelueen viihtyisyys ja rauhallisuus, peruskoulu- ja päivähoitopalvelut, puistot ja ulkoilualueet sekä siisteys ja puhtaus. Vähiten tyytyväisiä, erittän tai melko tyytyväisiä vain hieman yli 20 %, oltiin asukkaiden kokoontumis- ja yhteistiloihin.
Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten tyytyväisiä tai tyytymättömiä he ovat eri tekijöihin asuinalueellaan. Päivähoito- ja peruskoulupalveluista on kysytty vain lapsiperheiltä.
Syke, Asukasbarometri 2022.
Lataa
Pylväskaaviossa erilaiset palvelutoiveet on järjestetty suosituimmuusjärjestykseen. Eniten toivotaan kahvilaa, jonka nimesi 18,1 % vastaajista. Jätteiden lajittelupistettä toivoi 15,7 %, ravintolaa 12,7 % ja ruokakauppaa 11,9 %.
Vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä palvelutoivetta asuinalueelleen.
Syke, Asukasbarometri 2022.
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye