HUSin uusi tutkimusmenetelmä lyhensi jonoja vireystilatutkimuksiin
Tällä hetkellä yli 70 prosenttia vireystilatutkimuksista tehdään JOSLER-menetelmällä, joka on kehitetty HUSin kliinisen neurofysiologian yksikössä. Tutkimusten kysyntää kasvattaa uniapnean yleistyminen.
Vuoden 2022 elokuussa käyttöön otettua JOSLER-tutkimusta alettiin kehittää Diagnostiikkakeskuksen kliinisen neurofysiologian yksikössä vuonna 2018.
”Vireystilatutkimusten kysyntä oli kasvanut, joten mietimme ratkaisuja tilanteeseen. Aloimme pohtia, tarvitsevatko kaikki potilaat laajaa vireystilatutkimusta vai voisiko tutkimuksen tehdä kevyemmin”, ylifyysikko Jaana Perkola kertoo.
Käytössä ollut MWT-tutkimus (Maintenance of Wakefulness Test) on JOSLER-tutkimusta vaativampi ja se vie hoitajalta kokonaisen työpäivän yhtä potilasta kohden. JOSLER-tutkimuksessa yksi hoitaja voi hoitaa kahden potilaan tutkimusta yhtäaikaisesti. Lääkäriltä MWT-tutkimuksen lausuminen vie moninkertaisen ajan JOSLER-tutkimukseen verrattuna.
Nousseet tutkimusmäärät asettivat haasteita tutkimusten saatavuudelle. Ennen jono vireystilatutkimukseen oli neljä kuukautta. Nyt jono on 1–1,5 kuukautta ja MWT-tutkimusten saatavuus on parantunut huomattavasti.
”Tämä on merkittävä parannus, sillä esimerkiksi ammattiautoilijat voivat joutua odottamaan tutkimusta sairauslomalla”.
Euroopan unionin lainsäädäntö velvoittaa terveydenhuollon toimijat seuraamaan uniapneaa sairastavia ammattikuljettajia ja arvioimaan heidän ajokykyään. Ammattiautoilijat ovat vireystilatutkimusten suurin potilasryhmä ja uniapnea lisääntyy heidän keskuudessaan jatkuvasti.
JOSLER mahdollistaa nopeammat diagnoosit ja miellyttävämmän tutkimustilanteen
Vireystilatutkimuksella tutkitaan päiväaikaista vireystilaa, poikkeavaa päiväaikaista väsymystä ja hoidon vaikutusta. Vireystila voi alentua esimerkiksi uniapnean vuoksi. Uniapneassa potilaan hengitystiet menevät yön aikana ajoittain tukkoon. Tämä heikentää unen laatua ja vähentää unen määrää. Hoitona on yleisimmin CPAP-hoito eli ylipainehengityshoito. Siinä potilas saa hoitolaitteen kotiinsa ja käyttää sitä joka yö.
JOSLER on käyttäytymiseen perustuva vireystilatutkimus. Siinä potilas istuu hämärässä huoneessa nojatuolissa ja pitää kädessään langatonta vastauspainiketta. Potilaan tehtävänä on pysyä hereillä ja painaa vastauspainiketta aina, kun siinä vilkahtaa valo. Jos potilas jättää painamatta vastauspainiketta seitsemän kertaa peräkkäin, hänen katsotaan nukahtaneen. Tarvittaessa nukahtaminen varmistetaan videokuvasta. Tutkimuksessa tehdään saman päivän aikana kolme 40 minuutin pituista mittausta. Menetelmä hyödyntää suomalaista langatonta Movesense-anturia.
”Potilaalle uusi menetelmä tarkoittaa sitä, että hän saa tarvitsemansa tutkimuksen, diagnoosin ja hoidon aiempaa nopeammin. Myös itse tutkimustilanne on MWT-tutkimusta mukavampi”, ylilääkäri Anniina Norrkniivilä kertoo.
MWT-tutkimuksessa tehdään saman päivän aikana neljä 40 minuutin pituista mittausta ja potilaan mahdollista nukahtamista tutkimuksen aikana arvioidaan neurofysiologisten signaalien perusteella. MWT-tutkimuksessa mahdollisen nukahtamisen arviointi voi joidenkin potilaiden kohdalla olla haasteellista.
Tutkimustulokset luotettavia
JOSLER-tutkimuksen tuloksia on tutkimuksissa verrattu MWT-tuloksiin sekä kliinisen neurofysiologian omassa tutkimuksessa että aiemman samantyyppisen OSLER-laitteen osalta muissa sairaaloissa maailmalla. Molempien tutkimusmenetelmien tulokset ovat tutkimuksissa osoittautuneet yhtä luotettaviksi.
JOSLER-tutkimuksia on tähän mennessä tehty kliinisellä neurofysiologialla 200 kappaletta. Samalla MWT-tutkimusten määrä on vähentynyt.
Potilailta saatu palaute JOSLER-tutkimuksista on ollut suurelta osin myönteistä.
“Vaikka moniosainen vireystilatutkimus voi tuntua raskaalta, jos vireystila on alentunut, potilaat kokevat JOSLER-tutkimuksen mielekkäämmäksi kuin MWT-tutkimuksen", Norrkniivilä sanoo.
Fimea hyväksyi JOSLERin laitekantaan omavalmisteena toukokuussa 2022. JOSLER otettiin vuonna 2023 käyttöön ammattikuljettajien vireystilatutkimuksena myös HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen Uniapneapoliklinikalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anniina Norrkniivilä
ylilääkäri
050 4109456
anniina.norrkniivila@hus.fi
Jaana Perkola
ylifyysikko
050 4284753
jaana.perkola@hus.fi
Erika Haaksiluoto
ylilääkäri
050 4274882
erika.haaksiluoto@hus.fi
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
På HUS har man tagit i bruk en ny screeningmetod för störningar i lymfaflödet hos svårt hjärtsjuka barn17.3.2025 12:36:40 EET | Pressmeddelande
Vid Nya barnsjukhuset har man tagit i bruk en ny screeningmetod som identifierar störningar i lymfaflödet och öppnar nya möjligheter för behandling av de svåraste hjärtsjukdomarna hos barn.
HUSissa otettu käyttöön uusi imunestekierron häiriöiden seulontamenetelmä vaikeasti sydänsairaille lapsille17.3.2025 12:36:40 EET | Tiedote
Uudessa lastensairaalassa on otettu käyttöön uusi seulontamenetelmä, joka tunnistaa imunestekierron häiriöt ja avaa uusia mahdollisuuksia lasten vaikeimpien sydänsairauksien hoitoon.
Psykisk stress ökar avsevärt unga kvinnors risk att få hjärninfarkt utan känd predisponerande orsak6.3.2025 07:57:46 EET | Pressmeddelande
Ökad psykisk stressbelastning ökar avsevärt risken för hjärninfarkt hos unga kvinnor utan känd predisponerande risk för hjärninfarkt. Hos män observerades ingen motsvarande riskökning, visade en omfattande internationell studie som leddes av HUS Helsingfors universitetssjukhus.
Psyykkinen stressi lisää merkittävästi nuorten naisten riskiä saada aivoinfarkti, jolle ei ole tunnettua altistavaa syytä6.3.2025 07:57:46 EET | Tiedote
Lisääntynyt psyykkinen stressikuormitus nostaa merkittävästi aivoinfarktin riskiä nuorilla naisilla, joilla ei ole tunnettua aivoinfarktille altistavaa syytä. Miehillä vastaavaa riskin nousua ei havaittu, osoitti HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta johdettu laaja kansainvälinen tutkimus.
Psychological stress significantly increases the risk of stroke in young women without known predisposing factors6.3.2025 07:57:46 EET | Press release
Increased psychological stress significantly raises the risk of stroke in young women who do not have known predisposing factors for stroke. This increase in risk was not observed in men, according to a large international study led by HUS Helsinki University Hospital.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme