Uudenmaan ELY-keskus

Ympäristöalan avustuksia haettavissa Uudenmaan ELY-keskuksesta

Jaa

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen ensi vuoden harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea Uudenmaan ELY-keskuksesta. ELY-keskus myöntää avustuksia ministeriöiden sille osoittamien määrärahojen puitteissa.

Kuvassa Inkoon saaristoa.
Inkoo Memmi Ojantola

Rakennusperinnön hoitoa, saariston ympäristönhoitoa, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista, vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista sekä vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa Uudellamaalla koskevat avustushakemukset lähetetään Uudenmaan ELY-keskukseen.

Uudellamaalla toteutettaviin kalataloudellisiin kunnostuksiin voi hakea avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Uudenmaan alueella toteutettaviin ympäristökasvatus- ja -valistushankkeisiin voi puolestaan hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskukselta.

Avustusten hakuaika on 17.10.–30.11.2023. Hakuaika päättyy 30.11.2023 klo 16:15.

Rakennusperinnön hoito

Rakennusperinnön hoitoon voidaan myöntää avustusta kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnossapitoon. Avustusta voidaan myöntää myös muihin kunnossapitoa, suojelua ja parantamista edistäviin toimenpiteisiin. Työ on tehtävä rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.

Saariston ympäristönhoito

Avustusta voidaan myöntää kunnalle tai kuntalaiselle saariston eläimistön, kasviston tai maiseman suojeluun liittyviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea myös yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelun tai ympäristönhoidon edistäminen. Saariston ympäristöhoitoavustusta voidaan myöntää myös sellaisiin toimiin, joissa kunnostetaan saaristomaisemaan ja saaristolaiselämän ylläpitoon kuuluvia rakennuksia ja rakennelmia kuten laitureita, venevajoja ja aittoja. Avustusta ei ole myönnetty ruoppauksiin.

Uudellamaalla saariston ympäristönhoitoavustuksen piiriin kuuluvat Espoon, Helsingin, Inkoon, Kirkkonummen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin ja Sipoon ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret.

Avustusalueeseen kuuluvat lisäksi seuraavat alueet, joihin on kiinteä tieyhteys:

  • Suvisaaristo (Espoo)
  • Santahamina (Helsinki)
  • Storramsjö, Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Sävö (Inkoo)
  • Porkkalanniemi (Kirkkonummi) Sarvsalö, Kabböle, Isnäs, Tjuvö, Strömsland, Vahterpää ja Gäddbergsö (Loviisa)
  • Emäsalo, Vessölandet, Tirmo ja Fagersta (Porvoo)
  • Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja, Öby, Odensö, Norrby ja Båsa (Raasepori)
  • Kitö ja Löparö (Sipoo)

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille. Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen

Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesienhoidon toteutusta, vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä palveleviin hankkeisiin. Ensisijaisia ovat alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien mukaiset vesien tilaa parantavat hankkeet vesistöissä ja valuma-alueilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jonka kohdevesistö on hyvää huonommassa tilassa tai tilan säilymiseen kohdistuu riski.

Hyvän tilan tavoite voi edellyttää järvi-, joki-, rannikko- tai pienvesikohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesistöjen kunnostustoimia. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, jotka pidättävät vesiä valuma-alueella, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.

Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että on avustushakemukselle eduksi, jos hankkeen toimenpiteet ovat vesistöä koskevan kunnostussuunnitelman mukaisia. Kunnostussuunnitelmassa tulisi osoittaa miten esimerkiksi vesikasvien niitto tulisi tehdä, jotta niitosta olisi hyötyä vedenlaadun parantamiselle. Särkikalojen poistopyynnin tarve olisi tarpeellista osoittaa koekalastustuloksilla. Poistopyynnin tavoitteena tulisi olla vedenlaadun parantaminen tai hyvän vedenlaadun ylläpitäminen. Avustusta voidaan myöntää myös vesistöä koskevan kunnostussuunnitelman laatimiseen ja sitä varten tehtäviin selvityksiin.

Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue, vesilain mukainen yhteisö, kunta tai yritys. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä, niin kuin valtioneuvoston asetuksen 714/2015 2a- ja 2b-pykälissä on säädetty.

Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö

Avustukset vesistötoimenpiteiden toteuttamiseen on tarkoitettu vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön ja vesienhallinnan hankkeille. Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen.

Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskienhallintasuunnitelmien mukaiseen tulvariskien hallintaan ja muiden vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Tukea voidaan myöntää myös yhteisiin ojitushankkeisiin osallistumista varten hakijalle, joka ei voi saada maatalouden rakennetukea.

Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.

Avustuksen hakijana voi olla esimerkiksi rekisteröitynyt yhdistys, vesilain mukainen yhteisö tai kunta. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä, niin kuin valtioneuvoston asetuksen 714/2015 2a- ja 2b-pykälissä on säädetty.

Kalataloudelliset kunnostukset

Kalataloudellisissa kunnostuksissa avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten kalakantojen elinvoimaisuutta. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan virtavesikohteet, jotka on mainittu kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman (2022–2027) liitteessä 2.

Avustuksen hakemisesta ja myöntämisestä

Avustusta on haettava ennen hankkeen toimenpiteiden aloittamista. Hakemukset toimitetaan viimeistään 30.11.2023 ensisijaisesti sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista. Suomi.fi-valtuuksia hyödyntävien organisaatioiden on käytettävä haussa valtuusasiaa ”Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustuksen hakeminen”. Aiemmin näissä hauissa käytettiin toista valtuusasiaa, joten myös aiemmin avustuksia hakeneiden on hankittava uudet suomi.fi-valtuudet. Lisätietoja valtuuksista: www.suomi.fi/valtuudet 

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista, vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa sekä kalataloutta koskevia hakuajan jälkeen toimitettuja hakemuksia voidaan ottaa huomioon määrärahojen puitteissa.

Avustuksia myönnettäessä noudatetaan valtionavustuslain (668/2001) perusteita ja menettelyjä. Vesien kunnostushankkeiden osalta noudatetaan myös valtioneuvoston asetusta vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Hakulomakkeet ja ohjeita ELY-keskuksesta ja verkkopalvelusta

Hakulomakkeita ja tarkempia tietoja avustusten myöntämisen edellytyksistä saa Uudenmaan alueella Uudenmaan ELY-keskuksesta. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia koskevia hakulomakkeita ja ohjeita – myös kalataloudelliset kunnostukset – on saatavissa myös ELY-keskusten verkkopalvelusta

https://www.ely-keskus.fi/rahoitus-ja-avustukset-ymparistovastuualue

Avustuksista kalataloudellisiin kunnostuksiin saa lisätietoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustuksista lisätietoja saa Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Rahoitus ja avustukset -sivujen kautta pääsee tutustumaan sekä eri avustustyyppien avustuksiin että niihin liittyviin Kansalliseen kalatiestrategiaan, valtioneuvoston asetukseen 714/2015 ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan.

Tänään avautuu myös seuraava valtakunnallisesti keskitetty avustushaku, josta Keski-Suomen ELY-keskus tiedottaa erikseen:

https://www.ely-keskus.fi/avustukset-ymparistokasvatus

Kuulutus ELY-keskuksista haettavista harkinnanvaraisista valtionavustuksista (Uudenmaan ELY-keskus)

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
• Rakennusperinnön hoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen: geologi Heini Loikkanen, 0295 021 229
• Rauhoitettujen lintujen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy, Tommi Hautala, +358 50 396 4650
• Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Vesistön käyttö ja tulvariskien hallinta: erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, 0295 021 375 ja erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Kalataloudelliset kunnostukset: johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta, 0295 021 080

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus

Renoveringen av broarna i Ohkolanlaakso framskrider på motorvägen Helsingfors–Lahtis i Mäntsälä7.4.2025 10:39:00 EEST | Pressmeddelande

Renoveringen av bron i Ohkolanlaakso i riktning mot Helsingfors blir klar i maj, varefter arbetet fortsätter på bron mot Lahtis. Under reparationsarbetet dirigeras trafiken till en omväg på bron mot Helsingfors, där två körfiler är i bruk i båda riktningarna. Vid byggplatsen sänks hastighetsbegränsningen till 50 kilometer i timmen. Reparationsarbetet slutförs i september. Samtidigt grundrenoveras viadukten i Landsvägsbyn i Tusby. Under arbetet stängs den ena körfilen och trafiken dirigeras med trafikljus. Gång- och cykeltrafiken över bron dirigeras till en omväg och på Brännbergsvägen byggs ett tillfälligt övergångsställe. Reparationsarbetet på viadukten i Landsvägsbyn slutförs i augusti. Byggherre är NTM-centralen i Nyland. WSP Finland Oy ansvarar för tillsynen över entreprenaden och Destia Oy ansvarar för genomförandet av arbetet.

Ohkolanlaakson siltojen peruskorjaus etenee Helsinki-Lahti moottoritiellä Mäntsälässä7.4.2025 10:39:00 EEST | Tiedote

Ohkolanlaakson Helsinkiin päin menevän sillan peruskorjaus valmistuu toukokuussa, minkä jälkeen työt jatkuvat Lahteen päin menevällä sillalla. Korjaustöiden ajaksi liikenne ohjataan kiertotielle Helsinkiin menevälle sillalle, jossa käytössä on kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Työmaan kohdalla nopeusrajoitus lasketaan 50 kilometriin tunnissa. Korjaustyöt saadaan päätökseen syyskuussa. Samaan aikaan peruskorjataan Maantiekylän risteyssilta Tuusulassa. Työn ajaksi toinen ajokaista suljetaan ja liikennettä ohjataan liikennevaloilla. Sillan yli kulkeva kevyt liikenne ohjataan kiertotielle ja Kulomäen tielle rakennetaan väliaikainen suojatie. Maantiekylän risteyssillan korjaustyöt valmistuvat elokuussa. Työn rakennuttaja toimii Uudenmaan ELY-keskus. Urakan valvonnasta vastaa WSP Finland Oy, ja työn toteutuksesta vastaa Destia Oy.

Broreparationer inleds på motorvägen Helsingfors–Lahtis i Kervo och på bron över Tusby å7.4.2025 10:24:00 EEST | Pressmeddelande

En grundliga renovering av viadukterna i Koivula på motorvägen Helsingfors–Lahtis i Kervo inleds i april 2025. Arbetet genomförs samtidigt på båda broarna så att två körfiler i båda riktningarna är i bruk för trafik i begränsad utsträckning. Nattetid dirigeras trafiken tillfälligt till en fil. Hastighetsbegränsningen vid byggplatsen är 50 kilometer i timmen. Reparationsarbetet slutförs i juli. Den grundliga renoveringen av bron över Tusby å som inleddes på hösten fortsätter med förnyande av ytkonstruktionerna. För trafiken är en körfil i båda riktningarna i bruk och vid byggplatsen är hastighetsbegränsningen 30 kilometer i timmen. Reparationsarbetet slutförs i maj. Broarbetena fortsätter med reparationer av Saviontaipale överfart i Kervo i juni och på Laukkoski bro i Borgnäs i juli. Byggherre är NTM-centralen i Nyland. WSP Finland Oy ansvarar för tillsynen över entreprenaden och MPV Infrarakenne Oy ansvarar för genomförandet av arbetet.

Siltojen korjaustyöt käynnistyvät Helsinki–Lahti-moottoritiellä Keravalla ja Tuusulanjoen sillalla7.4.2025 10:24:00 EEST | Tiedote

Helsinki–Lahti-moottoritiellä Keravalla sijaitsevien Koivulan risteyssiltojen peruskorjaus alkaa huhtikuussa 2025. Työt toteutetaan samanaikaisesti molemmilla silloilla siten, että liikenteelle on rajoitetusti käytössä kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Yöaikaan liikenne ohjataan tilapäisesti yhdelle kaistalle. Nopeusrajoitus työmaan kohdalla on 50 kilometriä tunnissa. Korjaustyöt valmistuvat heinäkuussa. Tuusulanjoen sillalla syksyllä aloitettua peruskorjausta jatketaan pintarakenteiden uusimisella. Liikenteelle on rajoitetusti käytössä yksi ajokaista kumpaankin suuntaan, ja työmaan kohdalla nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Korjaustyöt valmistuvat toukokuussa. Siltatyöt jatkuvat Saviontaipaleen ylikulkukäytävän korjaustöillä Keravalla kesäkuussa ja Laukkosken sillalla Pornaisissa heinäkuussa. Työn rakennuttaja toimii Uudenmaan ELY-keskus. Urakan valvonnasta vastaa WSP Finland Oy ja työn toteutuksesta vastaa MPV Infrarakenne Oy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye