Elinajanodote korkein Ahvenanmaalla, lyhyin Kainuussa
Vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaan maakunnassa ajanjaksolla 2020–2022: pojilla 81,2 vuotta ja tytöillä 85,8 vuotta. Lyhyimmät elinajanodotteet olivat puolestaan Kainuussa: pojilla 77,5 vuotta ja tytöillä 82,6 vuotta. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen kuolleet-tilastosta.
Maakuntien väliset erot olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Miesten elinajanodote jäi myös naisia lyhyemmäksi kaikissa maakunnissa. Sukupuolten välinen ero oli suurin Etelä-Karjalassa, jossa miesten elinajanodote oli 6,3 vuotta lyhyempi kuin naisten. Pohjanmaalla ero oli pienin, 4,2 vuotta.
”Maakunnittaisia elinajanodotteita tarkastellessa on hyvä huomioida maakuntien erilaiset asukasluvut. Esimerkiksi Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla väkiluku jää reilusti alle 100 000:n, ja Ahvenanmaalla se on vain 30 000, mikä mahdollistaa suuremman vuosittaisen vaihtelun verrattuna väkimäärältään suurempiin maakuntiin”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari.
”Ruotsinkielisillä elinajanodote on suomenkielisiä korkeampi. Miehillä ero oli 2,9 vuotta ja naisilla 1,2 vuotta vuonna 2022. Kaikilla näillä ryhmillä elinajanodote kuitenkin laski. Elinajanodotteiden ero on suomen- ja ruotsinkielisillä miehillä kasvanut 0,3 vuodella vuodesta 2018, kun taas naisilla se on kaventunut 0,1 vuodella”, Rantakari kertoo.
Nyt julkaistut lopulliset luvut vahvistavat Tilastokeskuksen huhtikuussa julkaiseman ennakkotiedon, jonka mukaan vuonna 2022 koko maassa vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli 78,6 vuotta ja tyttöjen 83,8 vuotta. Poikien elinajanodote lyheni vuoteen 2021 verrattuna 0,53 vuotta ja tyttöjen 0,67 vuotta. Lasku on molemmilla sukupuolilla suurinta yli 50 vuoteen.
”Kuluvana vuonna kuolleiden määrä on ennakkotietojen mukaan ollut elokuuhun mennessä noin 2 500 viime vuotta alhaisempi. Ensi keväänä näemme sitten koko vuoden 2023 osalta tiedon siitä, mikä vaikutus tällä kehityksellä on elinajanodotteeseen", Rantakari toteaa.
Vastasyntyneen elinajanodote ei ennusta tulevaisuutta, vaan se kertoo, kuinka monta vuotta 0-vuotias eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi laskentavuoden tasolla.
Tiedotetta korjattu 20.10. klo 11.07: Poikien elinaika lyheni 0,53 vuotta vuonna 2022, ei 0,52.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni RantakariYliaktuaari
Puh:029 551 3249joni.rantakari@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Harva palkansaaja voi vaikuttaa paljon työnsä ekologiseen kestävyyteen1.10.2024 08:02:00 EEST | Tiedote
Vain 3 % palkansaajista koki voivansa vaikuttaa työtapojensa tai oman työnsä ekologiseen kestävyyteen paljon ja 9 % melko paljon vuonna 2023. Jonkin verran pystyi vaikuttamaan 47 % palkansaajista. Asiaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa.
Julkisyhteisöjen velkasuhde nousi uudelle kymmenluvulle30.9.2024 08:00:51 EEST | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä reiluun 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 15,6 miljardilla. Edellisestä neljänneksestä velkasumma nousi 5,7 miljardilla eurolla.
Mediaaniansiot lähes identtiset hyvinvointialueilla ja kunnissa – koulutustaustoissa isoja eroja25.9.2024 08:03:11 EEST | Tiedote
Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden mediaaniansiot olivat lähes samalla tasolla vuonna 2023, vaikka sektorien palkansaajien ammatit ja koulutustaustat eroavat selvästi toisistaan. Näistä sektoreista julkaistiin tietoa nyt ensimmäistä kertaa paikallishallinnon palkat -tilastossa, sillä hyvinvointialueiden toiminta alkoi sote-uudistuksen myötä vuoden 2023 alusta.
Vuokralla asuvia asuntokuntia jo yli miljoona20.9.2024 08:02:41 EEST | Tiedote
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023. Vuoden lopussa vuokralla asui 1,02 miljoonaa asuntokuntaa. Määrä nousi 2,2 prosenttia vuotta aiemmasta.
Innostus sijoittamista kohtaan kasvaa: Jo yli kolmanneksella väestöstä rahastosijoituksia tai osakkeita19.9.2024 08:01:10 EEST | Tiedote
Sijoitusrahastojen ja pörssiosakkeiden omistaminen on yleistynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 2013 omistajia oli noin neljännes asuntoväestöstä, vuoden 2023 lopussa heitä oli jo yli kolmannes eli liki kaksi miljoonaa henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme