Työvoimapalveluiden alueellistamisen vaikutuksia selvittänyt suomalaistutkimus julkaistiin taloustieteen arvostetussa journaalissa

Työllisyysasteen nostaminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ovat tärkeitä kansallisia tavoitteita, joiden saavuttamiseksi työvoimapoliittisia toimenpiteitä pitäisi suunnitella tutkittuun tietoon pohjautuen. Toistaiseksi ei ole tutkimusnäyttöä siitä, onko TE-palveluiden järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille hyvä asia työllisyyden tai julkisen talouden näkökulmasta. Potentiaalia on molempiin suuntiin. Aiemmin toteutettujen kuntakokeilujen tarjoamaa asetelmaa hyödyntämällä on kuitenkin empiirisesti mahdollista arvioida, millaisia palveluiden kuntasiirron vaikutukset ovat tähän mennessä olleet. 

Vuosien 2017–2018 aikana työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta siirrettiin TE-toimistoilta kunnille. Laboren tutkijaryhmä - Hannu Karhunen, Jeremias Nieminen ja Ohto Kanninen - tutki yksilötason rekisteriaineistojen avulla, miten julkisten työvoimapalveluiden alueellistaminen vaikuttaa sen kohteena olleiden työnhakijoiden työmarkkina-asemaan, työvoimapalvelun toimintaan, kuten työllisyys- ja aktivointisuunnitelmien määriin, sekä ohjaukseen eri aktivointipalveluihin. Tutkimusasetelmana tutkimuksessa hyödynnettiin Suomessa vuosina 2017–2018 järjestettyä työ- ja yrityspalveluiden alueellista kokeilua, ja tutkittiin sen vaikutuksia yksilötasolla erot eroissa (difference-in-differences) menetelmällä. 

Tulosten mukaan kokeilulla ei ollut lyhyellä aikavälillä vaikutuksia sen kohteena olleiden henkilöiden työkuukausiin, tuloihin tai liikkuvuuteen. Tulokset viittaavat myös siihen, että kunnat pystyivät kokeilujen aikana siirtämään noin 10 % työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksista valtiolle lisäämällä aktivointipalveluihin osallistumista.

Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset alleviivaavat oikeiden kannustimien tärkeyttä. 

”Kun työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta ollaan vuoden 2025 alusta pysyvästi siirtämässä kunnille, on kannustinjärjestelmä tärkeä suunnitella hyvin, jotta kunnilla on kannustimet panostaa nimenomaan työllistymisen edistämiseen. Aktivointipalveluita ei tulisi käyttää kustannuskikkailuun, vaan työllistymisen edistämiseen. On hienoa, että tämä kannustimiin liittyvä seikka otetaan nyt huomioon.” tutkijat sanovat. 

Linkki tutkimukseen: https://academic.oup.com/joeg/advance-article/doi/10.1093/jeg/lbad027/7308780?login=false

Tutkimuksen tuloksia aikaisemmin tiivistänyt työpaperi:https://labore.fi/wp-content/uploads/2023/04/Tyopaperi337.pdf

Tutkimukseen liittyvä aiemmin julkaistu kuntatason analyysi (Nieminen ym. 2021, Yhteiskuntapolitiikka): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102164934