Pielisen vedenpinta korkealla
Pielisen vedenpinta on korkeammalla kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lokakuun lopun ajankohtana. Muidenkin Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena.

Pielisen ja Pohjois-Karjalan muiden luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat syksyn runsaiden sateiden takia ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Pielisen vedenkorkeus on yli 110-vuotisen havaintohistorian korkeimmalla lokakuun loppupuolen tasollaan ja noin metrin ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Pielisen vedenkorkeus on ollut nykyistä korkeammalla viimeksi kesällä 2004 sekä lähellä nykyistä tasoa viimeksi kesällä 2012 ja keväällä 2015 .
Viinijärven ja Kermajärven vedenpinnat ovat noin 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Saimaan vedenpinnan ennustetaan nousevan tammikuuhun mennessä noin 30–40 cm. Pielisen, Kermajärven ja Viinijärven vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän vähitellen laskuun. Ennusteisiin vaikuttavat ennen kaikkea seuraavien parin kuukauden sademäärät ja lämpötilat.
Erityisesti Pielisellä korkea vedenpinta yhdessä kovan tuulen kanssa on aiheuttanut vaurioita mm. laitureille ja veneille. Vedenpinnan jäätyessä korkealle kasvaa laiturivahinkojen riski paksuuntuvien jäiden painaessa laitureita myöhemmin talvella.
Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena. Laitureita voi työturvallisuus huomioiden tarvittaessa irrottaa jääkannesta sitten, kun vesi on laskenut riittävästi. Pielisen lahdet ovat paikoin jo saaneet heikon jääpeitteen.
Vaikka Pielisen juoksutus teknisesti tapahtuu Kaltimon voimalaitoksen kautta, ei Pielistä ei säännöstellä. Juoksutus on toteutettava niin, että kullakin vedenkorkeudella juoksutetaan ko. vedenkorkeutta vastaava vesimäärä (nk. luonnonmukainen juoksutus). Vedenkorkeus-virtaama-taulukko on määritelty Kaltimon voimalaitoksen vesitalousluvassa vuodelta 1979. Kaltimon voimalaitoksen omistaa UPM Energy Oy ja luvan noudattamista valvoo Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Pielistä ei ole mahdollista juoksuttaa luonnonmukaisesta poikkeavalla tavalla muutoin kuin ns. poikkeuksellisessa vesitilanteessa. Poikkeuksellisessa, suurta vahinkoa aiheuttavassa vesitilanteessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus voi hakea aluehallintovirastolta lupaa poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta. Toteutunut vedenkorkeus tai tämänhetkiset vedenkorkeusennusteet eivät anna mahdollisuutta hakea poikkeamislupaa Pielisen juoksutuksiin. Pielisen tämänhetkisen tulvan tilastollinen toistuvuus on noin 8–9 vuotta, joten vielä ei ole kyse vuositasolla erityisen poikkeuksellisesta tilanteesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teppo Linjama
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 199
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät: Pohjois-Karjalan suhdannenäkymissä orastavaa toiveikkuutta29.4.2025 09:19:53 EEST | Tiedote
Taloussuhdanteen odotetaan kääntyvän Pohjois-Karjalassa ensi keväänä parempaan suuntaan. Pientä positiivista virettä tulevaisuuden näkymiin tuo hidastuva inflaatio, laskeneet korot ja Itä-Suomen ohjelman toimenpiteiden eteneminen.
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuussa 10 836 työtöntä24.4.2025 08:03:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli maaliskuun lopussa 10 836 työtöntä työnhakijaa, 934 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 1 039. Lomautettujen määrä vähentyi 58 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja lumet olivat vähissä15.4.2025 13:20:10 EEST | Tiedote
Maaliskuun keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sulamisen käynnistyminen näkyy nousuun lähteneinä vedenpinnakorkeuksina. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä pienempiä virtaamia, kevättulvia sekä pohjavedenkorkeuksia.
Juuan veet ja vaarat – Pohjois-Karjalan ensimmäinen Helmi-keskittymä7.4.2025 15:11:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus on valmistellut alueellisen Helmi-METSO -yhteistyöryhmän kanssa maakunnan ensimmäisen Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluvan Juuan veet ja vaarat -keskittymän. Keskittymä nimettiin joulukuussa 2024. Juuassa sijaitsevan keskittymän tavoitteena on edistää ja jatkaa luonnontilan parantamista niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Juuan veet ja vaarat -keskittymästä järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus Juuan kunnantalon valtuustosalissa tiistaina 15.4.2025 klo 18 alkaen.
Maaseuturahoitus luo uusia työpaikkoja Pohjois-Karjalan maaseudulle – katsaus vuoteen 20242.4.2025 09:03:31 EEST | Tiedote
Maaseuturahoitus vauhditti uusien työpaikkojen syntymistä Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna rahoitetut yrityshankkeet toivat arviolta 48 uutta työpaikkaa, ja maatalous tarjoaa edelleen mahdollisuuksia uusille yrittäjille. Vuonna 2024 hankkeiden aiheina korostuivat huoltovarmuus ja varautuminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme