Pielisen vedenpinta korkealla
Pielisen vedenpinta on korkeammalla kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lokakuun lopun ajankohtana. Muidenkin Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena.
Pielisen ja Pohjois-Karjalan muiden luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat syksyn runsaiden sateiden takia ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Pielisen vedenkorkeus on yli 110-vuotisen havaintohistorian korkeimmalla lokakuun loppupuolen tasollaan ja noin metrin ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Pielisen vedenkorkeus on ollut nykyistä korkeammalla viimeksi kesällä 2004 sekä lähellä nykyistä tasoa viimeksi kesällä 2012 ja keväällä 2015 .
Viinijärven ja Kermajärven vedenpinnat ovat noin 40 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon. Saimaan vedenpinnan ennustetaan nousevan tammikuuhun mennessä noin 30–40 cm. Pielisen, Kermajärven ja Viinijärven vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän vähitellen laskuun. Ennusteisiin vaikuttavat ennen kaikkea seuraavien parin kuukauden sademäärät ja lämpötilat.
Erityisesti Pielisellä korkea vedenpinta yhdessä kovan tuulen kanssa on aiheuttanut vaurioita mm. laitureille ja veneille. Vedenpinnan jäätyessä korkealle kasvaa laiturivahinkojen riski paksuuntuvien jäiden painaessa laitureita myöhemmin talvella.
Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena. Laitureita voi työturvallisuus huomioiden tarvittaessa irrottaa jääkannesta sitten, kun vesi on laskenut riittävästi. Pielisen lahdet ovat paikoin jo saaneet heikon jääpeitteen.
Vaikka Pielisen juoksutus teknisesti tapahtuu Kaltimon voimalaitoksen kautta, ei Pielistä ei säännöstellä. Juoksutus on toteutettava niin, että kullakin vedenkorkeudella juoksutetaan ko. vedenkorkeutta vastaava vesimäärä (nk. luonnonmukainen juoksutus). Vedenkorkeus-virtaama-taulukko on määritelty Kaltimon voimalaitoksen vesitalousluvassa vuodelta 1979. Kaltimon voimalaitoksen omistaa UPM Energy Oy ja luvan noudattamista valvoo Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Pielistä ei ole mahdollista juoksuttaa luonnonmukaisesta poikkeavalla tavalla muutoin kuin ns. poikkeuksellisessa vesitilanteessa. Poikkeuksellisessa, suurta vahinkoa aiheuttavassa vesitilanteessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus voi hakea aluehallintovirastolta lupaa poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta. Toteutunut vedenkorkeus tai tämänhetkiset vedenkorkeusennusteet eivät anna mahdollisuutta hakea poikkeamislupaa Pielisen juoksutuksiin. Pielisen tämänhetkisen tulvan tilastollinen toistuvuus on noin 8–9 vuotta, joten vielä ei ole kyse vuositasolla erityisen poikkeuksellisesta tilanteesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teppo Linjama
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 199
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalalla marraskuussa18.12.2024 16:08:43 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin vielä matalalla. Osaan erityisesti pienemmistä vesistöistä on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa.
Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee2.12.2024 13:13:31 EET | Tiedote
Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä.
Pohjois-Karjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto Janne Raassinalle26.11.2024 16:11:02 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi vuoden 2024 maakunnallisen ympäristöpalkinnon 26.11.2024 Janne Raassinalle. Palkitsemisen perusteena oli Raassinan tekemä pitkäaikainen ja esimerkillinen ympäristön ennallistamis- ja kunnostustyö.
Pohjois-Karjalassa oli lokakuussa 9 360 työtöntä26.11.2024 08:02:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli lokakuun lopussa 9 360 työtöntä työnhakijaa, 336 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 531 henkilöä. Lomautettujen määrä laski 165 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat lokakuussa matalalla15.11.2024 14:31:38 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat pysyivät kuun loppuun saakka ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme