Peltojen tulvatasanteelliset kaksitasouomat vähentävät vesistöjen ravinnekuormaa ja lisäävät uomien rantavyöhykkeiden monimuotoisuutta
Peltojen vesienhallinnassa ollaan siirtymässä luonnonmukaisiin kuivatusmenetelmiin, kuten tulvatasanteellisiin kaksitasouomiin. Alustavien tutkimustulosten mukaan kaksitasouomat vähentävät vesien ravinnekuormaa ja lisäävät uoman rantavyöhykkeen monimuotoisuutta. Perinteiset vanhojen pelto-ojien perkaukset puolestaan lisäävät uomaeroosiota ja liettymistä ja huonontavat uomien ekologista tilaa. Valtion tuet painottuvatkin jatkossa luonnonmukaisiin kuivatusmenetelmiin.
Kaksitasouomaa perustettaessa uoman reunoille muotoillaan tasanteet, joihin vesi pääsee tulviessaan nousemaan niin, ettei se nouse pellolle asti. Tulvatasanteille noustessaan veden virtaus hidastuu, jolloin kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat tasanteille, eivätkä päädy vesistöön. Kaksitasouoma voidaan perustaa myös niin, että tasanne tehdään vain toiselle reunalle.
”Luonnonmukaisilla kuivatusmenetelmillä jäljitellään luonnollisia uomaprosesseja, joissa vedellä on tilaa viivähtää ja varastoitua. Kaksitasouoman tulvatasanteet hidastavat veden virtausta, jolloin niille pidättyy kiintoainetta ja ravinteita”, kuvailee erikoistutkija Pasi Valkama Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Hän vetää Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hanketta.
Tulvatasanteellisia kaksitasouomia on kaivettu eri puolille Suomea, esimerkiksi Sipooseen Uudellemaalle ja Tyrnävään Pohjois-Pohjanmaalle, parin vuosikymmenen aikana yhteensä joitakin kymmeniä kilometrejä parin vuosikymmenen aikana. Pisin, 4,5 kilometrin mittainen kaksitasouoma kaivettiin viime talvena Raaseporinjoelle. Uomat on yleensä perustettu tutkimushankkeiden yhteyteen. Valumavesi-hankkeessa tutkitaan kaksitasouomien vaikutuksia virtauksiin, vedenlaatuun ja luonnon monimuotoisuuteen.
”Jatkossa kaksitasouomat tulevat yleistymään, sillä tuen saaminen maatalousalueiden yhteisojitushankkeisiin edellyttää ojituksesta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen estämistä tai vähentämistä”, kertoo Valkama.
”Myös metsätalousalueella kiintoainetta näyttäisi pidättyvän kaksitasouoman tulvatasanteelle, mutta tästä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Kaksitasouomat voivat kuitenkin tulevaisuudessa olla myös osa metsätalouden vesiensuojelupalettia”, arvioi Valkama.
Kaksitasouomat lisäävät rantavyöhykkeiden monimuotoisuutta
”Kaksitasouoman rakenne hyödyttää alustavien tulostemme mukaan uoman rantavyöhykkeen kasveja ja selkärangattomia eläimiä, kuten kovakuoriaisia. Tutkimuksemme mukaan sekä kasvien että selkärangattomien eläinten lajikirjo lisääntyi. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että tulvatasanteet monipuolistavat uoman elinympäristöä”, kertoo erikoistutkija Kaisa-Leena Huttunen Sykestä ja jatkaa:
”Toisaalta emme tutkimuksissamme havainneet, että kaksitasouomilla olisi ollut positiivia vaikutuksia vesieliöstöön. Esimerkiksi päiväkorentojen tai vesiperhosten toukkien määrät eivät kasvaneet.”
Uomien tulvatasanteelle ja tulvaluiskiin on myös kylvetty kukkia pölyttäjien houkuttelemiseksi. ”Kukkakaistan perustaminen itse tulvatasanteelle osoittautui kuitenkin haastavaksi. Viereiselle kaltevalle penkalle, tulvaluiskalle, perustetut kukkakaistat kuitenkin onnistuivat. Niille kylvetyt yksivuotiset kukkakasvit, kuten hunajakukka, houkuttelivat runsaasti kimalaisia ja perhosia jo ensimmäisenä kesänä”, kertoo erikoistutkija Mikko Kuussaari Sykestä ja jatkaa:
”Kylvimme tulvaluiskiin myös monivuotisia kukkakasveja, kuten päivänkakkaraa ja ahdekaunokkia. Ne runsastuivat kahden seuraavan vuoden aikana. Toisaalta monia pölyttäjille hyviä mesikasveja, kuten apiloita ja virnoja, taimettui kaksitasouoman varrelle myös luontaisesti.” Tulvatasanteen kasvillisuus tehostaa merkittävästi kiintoaineen ja ravinteiden pidätysprosessia.
Kaksitasouoman perustaminen tulee viljelijälle kalliimmaksi kuin perinteinen vanhan ojan peruskunnostus. ”Pitkällä aikavälillä kaksitasouomien kunnossapitotarve on kuitenkin pienempi kuin perinteisten ojien. Tutkimustemme mukaan tulvatasanteiden kasvillisuus kannattaa kuitenkin niittää säännöllisin väliajoin, esimerkiksi 3–5 vuoden välein, ainakin osittain”, arvioi Pasi Valkama.
Maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa tutkiva Valumavesi-hanke alkoi vuonna 2020 ja se jatkuu vuoden 2024 loppuun. Hanketta koordinoi Syke ja siinä ovat mukana muun muassa Luke, Tapio Oy, Salaojayhdistys ja Helsingin yliopisto.
Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö, Syke, Luke ja Salaojayhdistys.
Hanke esittelee tutkimustuloksiaan seminaarissa ti 31. lokakuuta Helsingin musiikkitalolla 8:30–14:30. Media on tilaisuuteen tervetullut.
Seminaaria voi seurata myös etänä tämän linkin kautta
Lisätietoja
Erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 252 218 etunimi.sukunimi@syke.fi (Valumavesi-hankkeen koordinaattori)
Erikoistutkija Kaisa-Leena Huttunen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 252 294 etunimi.sukunimi@syke.fi (kaksitasouomien vaikutus uomaympäristön monimuotoisuuteen)
Erikoistutkija Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 331 etunimi.sukunimi@syke.fi (kukkakaistat ja niiden pölyttäjähyönteiset)
www.syke.fi/hankkeet/valumavesi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 24.–28.2.202520.2.2025 09:46:27 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Selvitys: Tulisijojen hankintatuki ei mainittavasti vähentäisi pienhiukkaspäästöjä19.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tulisijojen hankintatuki ei ole tehokas keino vähentää pienhiukkaspäästöjä ja niistä aiheutuvia terveyshaittoja, selviää Suomen ympäristökeskus Syken ja ympäristöministeriön tuoreesta selvityksestä. Tulokset perustuvat kirjallisuusselvitykseen, sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaille suunnattuun kyselyyn ja päästömallinnuksiin.
Viikkokatsaus 17.–21.2.202513.2.2025 09:42:56 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Syke.fi har förnyats – information om Finlands miljöcentrals verksamhet på en och samma adress11.2.2025 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentrals webbplats syke.fi har förnyats. Den samlar information om forskningsinstitutets arbete med hållbarhetsomställningen och dess aktörer.
Syke.fi uudistui – tietoa Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta yhdessä osoitteessa11.2.2025 08:55:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen verkkosivusto syke.fi on uudistettu. Se kokoaa yhteen tietoa tutkimuslaitoksen kestävyysmurrostyöstä ja sen tekijöistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme