Suomen luonnon tilannekuva uudesta verkkopalvelusta
Uusi Luonnontila-verkkopalvelu kertoo yleistajuisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä. Tieto on kriittisen tärkeää luontokadon pysäyttämiseksi.
Luonnontila-palvelussa luonnon seurantatieto on tiivistetty helppotajuisiksi indikaattoreiksi, jotka kertovat elinympäristöjen tilasta ja niille tyypillisten lajiyhteisöjen kehityksestä. Palvelussa on sen avausvaiheessa noin 15 indikaattoria, jotka liittyvät muun muassa metsiin, soihin, sisävesiin, maatalousympäristöihin ja tuntureihin. Palvelua täydennetään jatkuvasti uusilla indikaattoreilla.
“Ajantasainen tieto Suomen luonnon tilasta ja kehityssuunnasta on välttämätöntä, jotta voimme arvioida vaikutuksiamme luonnon monimuotoisuuteen”, muistuttaa pääjohtaja Leif Schulman Suomen ympäristökeskuksesta.
Palvelu tarjoaa tietoa niin eri alojen asiantuntijoille, päättäjille, medialle, opetuksen tueksi kuin tavalliselle luonnon tilasta kiinnostuneelle kansalaisellekin. Sivuston sisältöjä käytetään jo nyt esimerkiksi ympäristökasvatuksen materiaaleissa.
Indikaattorit kertovat, miten onnistumme luontokadon torjunnassa
Indikaattoreita tarvitaan luontopolitiikan ja sen toteutuksen arvioinnissa. Niillä seurataan esimerkiksi joulukuussa 2022 tehdyn YK:n biodiversiteettisopimuksen Kunmingin-Montrealin päätöksen toteutumista. Lisäksi indikaattoreilla arvioidaan EU:n biodiversiteettistrategian ja Suomen tulevan kansallisen luontostrategian ja toimintaohjelman vaikuttavuutta.
“Indikaattorit toimivat kuin luonnon lämpömittareina. Niiden perusteella tiedämme, kuinka lähellä tai kaukana olemme luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden elpymisen alkamisesta”, kertoo erikoissuunnittelija Aapo Kahilainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Luonnontila-palvelussa jokaisesta indikaattorista pyritään kertomaan tila ja kehityssuunta. Uutena ominaisuutena sivustolla esitetään kokonaiskuva luonnon monimuotoisuuden kehityksestä kaikkien indikaattorien yhteenvetona. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi palvelusta löytyvät myös tiedot indikaattoreiden laskentamenetelmistä.
Esimerkki Luonnontilan indikaattorista: Taantuneet suolintukannat eivät palaudu
Palvelua tuotetaan luontoalan organisaatioiden yhteistyönä
Indikaattoreiden tiedon tuottavat keskeiset suomalaiset luontoalan tutkimus- ja asiantuntijalaitokset kuten Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallituksen luontopalvelut. Suomen ympäristökeskus koordinoi ja kehittää palvelua.
Indikaattorit perustuvat vakioituihin seurantoihin ja raportointeihin. Jokaisella indikaattorille on nimetty kaksi asiantuntijaa, jotka toimivat lisätietojen antajina esimerkiksi medialle.
“Luonnontilan indikaattorit ovat erinomainen esimerkki luontoalan organisaatioiden yhteistyöstä. Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän, jotta luonnon kehityksestä saadaan kattava kuva”, muistuttaa yksikönjohtaja Aino Juslén Suomen ympäristökeskuksesta.
Ajantasaisuus perustuu kehittyneeseen tiedonhallintaan ja tiedon avoimuuteen
Nyt avattava Luonnontila-verkkopalvelu on täysin uusittu versio vuodesta 2010 saakka toiminnassa olleesta saman nimisestä indikaattoripalvelusta. Uudistamisen yhteydessä indikaattoreiden laskentaa on suuressa määrin automatisoitu, mikä mahdollistaa sen, että mittareista voidaan aina esittää ajantasaisin versio. Automatisointi on voitu tehdä niille indikaattoreille, joiden tausta-aineisto on saatavilla tietokannoista avoimen rajapinnan kautta.
Luonnon monimuotoisuuden indikaattorit vaativat pitkiä, mieluiten kymmenien vuosien seuranta-aikasarjoja ja mittareiden kehittäminen on hidasta. Julkistamisen yhteydessä Luonnontila-verkkopalvelussa on vain osa sinne suunnitelluista noin sadasta mittarista. Suomen luonnon tilannekuva päivittyykin sitä mukaa, kun uusia indikaattoreita saadaan tuotettua. Esimerkiksi meriympäristöjen ja rakennettujen ympäristöjen indikaattorit ovat vielä työn alla.
Esimerkki Luonnontilan indikaattorista: Sisävesien vedenlaadun parantuminen pysähtyi ja tummuminen heikentää vesistöjen tilaa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
-erikoissuunnittelija Aapo Kahilainen, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 0295 251 220, etunimi.sukunimi@syke.fi
-ryhmäpäällikkö Päivi Sirkiä, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh, 0295 251 091, etunimi.sukunimi@syke.fi
-yksikönjohtaja Aino Juslén, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh, 0295 251 301, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme